Orpon mukaan hallitusohjelma on kunnianhimoinen – "Me ei voida laittaa enää päätä pensaaseen"
Tämä on kunnianhimoinen neljän puolueen näkemys siitä, miten Suomen asiat hoidetaan kuntoon, hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) kertoi hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa perjantaina.
– Me ei voida laittaa enää päätä pensaaseen, rahaa ei enää ole, Orpo jatkoi.
Hallituksen talouslinjan keskeisin tavoite on vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Tavoitteeseen päästäkseen hallitus toteuttaa muun muassa neljän miljardin leikkaukset, joista kaikki eivät ole Orpon mukaan suinkaan helppoja.
Pitkän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun muiden Pohjoismaiden tasolle.
Orpon mukaan hallitusohjelmasta tuli yksityiskohtainen, liki 240-sivuinen. Orpo uskoo, että nyt tehty huolellinen työ näkyy tulevaisuudessa hallituksen sujuvana työskentelynä.
Hallitusohjelma vuoti kokonaisuudessaan laajasti julkisuuteen jo ennen tiedotustilaisuutta. Hallitus leikkaa muun muassa sosiaalituista, keventää tuloverotusta sekä kiristää maahanmuuttoa.
Hallitus aikoo laskea vaalikauden aikana ansiotuloveroja noin puolella miljardilla eurolla. Veroalennus rahoitetaan muun muassa nostamalla lähes kaikkia kymmenen prosentin arvonlisäverokannassa olevien tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveroa 14 prosenttiin. Käytännössä muun muassa lääkkeiden, liikunta-, kulttuuri- ja majoituspalveluiden verotus kovenee neljällä prosenttiyksiköllä.
Orpo painotti tiedostustilaisuudessa työnteon ja yrittämisen merkitystä Suomelle. Orpon mukaan hyvinvointi ei voi perustua jatkuvaan velanottoon.
Hallitus tekeekin useita toimia työmarkkinoiden uudistamiseksi.
Paikallista sopimista helpotetaan ja poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin.
Jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena ilman erityistä perustetta vuodeksi. Ensimmäinen sairauslomapäivä muuttuu omavastuupäiväksi, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painotti puheenvuorossaan, että tuleva hallitus tekee maahanmuutossa paradigman muutoksen.
Purran mukaan turvapaikkapolitiikka muutetaan yleispohjoismaalaiselle kireämmälle tasolle.
Hallitus aikoo muun muassa eriyttää maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa, laskea pakolaiskiintiön 500 henkilöön vuodessa sekä muuttaa kansainvälisen suojelun lupien pituus EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson myönsi tiedotustilaisuudessa, että hallituksen syntyminen ei ollut itsestäänselvää.
– Mahdottomasta tuli kuitenkin mahdollista. Olen hiukan yllättynyt itsekin.
Henrikssonin mukaan jokainen puolue on joutunut hyväksymään myös sellaisia asioita, joita vastustaisivat, jos olisivat yksin päättämässä.
Yksittäisistä asioita Henriksson nosti esiin muun muassa saamelaiskäräjälain, josta hallitus aikoo antaa esityksen vielä tänä vuonna Pekka Timosen työryhmän ehdotuksen perusteella. Henrikssonin mukaan asian ajaminen on ihmisoikeusteko.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nosti esiin perheiden ja aluepolitiikan roolin.
– Hallituksen tavoitteena on lapsimyönteinen yhteiskunta, Essayah painotti.
Hallitus aikoo muun muassa nostaa alle kolmevuotiaiden lasten ja monilapsisten perheiden lapsilisää sekä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta.