Orpon hallitus sanoo haluavansa kannustaa tuensaajia töihin – mutta porkkanoiden sijaan tarjolla on lähinnä keppiä
Suomen sosiaaliturvajärjestelmään on alkavalla hallituskaudella luvassa radikaaleja muutoksia, kun systeemiä halutaan kehittää työhön kannustavaksi ja samalla säästää rahaa.
Syyniin on joutumassa asumis- ja työttömyysturvan ohella myös viimesijainen etuus eli toimeentulotuki, jonka vastaanottajien määrän Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaisi puolittaa ja samalla säästää 100 miljoonaa euroa.
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari näkee toimeentulotuen kohdalla pulmia.
– Siellä saattaa olla myös virheellinen käsitys, että kaikki meidän työikäiset toimeentulotuen saajat ovat kokoaikaisesti tuen saajia, Saari sanoi STT:lle.
Hallitusohjelmassa puhutaan noin seitsemästä prosentista väestöstä, mutta heistä ehkä kymmenesosa on pitkäaikaisesti ja pysyvästi toimeentulotuen piirissä. Merkittävä osa ei ole työkykyisiä, Saari huomautti.
Rajuimmat muutokset voivat törmätä perustuslakiin.
Hallitusohjelman kirjaus, että toimeentulotuki voitaisiin kokonaan evätä henkilöiltä, jotka kieltäytyvät työstä, koulutuksesta tai palvelusta, voi olla ristiriidassa perustuslain 19. pykälän kanssa. Sen mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo huomautti STT:lle, että toisin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa, niin sanotut sosiaaliset oikeudet on erittäin vahvasti kirjoitettu Suomen perustuslakiin.
Hallitusohjelmassa on kaikkiaan hyvin vahvasti esillä ihmisten kannustaminen sosiaaliturvan kautta. Positiiviset kannustimet kuitenkin puuttuvat ohjelmasta lähes kokonaan, Hiilamo totesi.
– Kun halutaan säästää, niin on verhottu leikkaukset kannustintoimiksi. Ajatus on, että meillä olisi iso joukko ihmisiä, jotka nyt vain odottelisivat, että heitä sopivalla tavalla kannustetaan, jotta he siirtyisivät töihin.
Aiemmin, kun kannustinloukkuihin on puututtu, on toimeentulotuki yleensä saanut jäädä rauhaan, Hiilamo sanoi.
– Toimeentulotuen saajissa on paljon ihmisiä, joilla on hyvin monimutkaisia tilanteita. Voi olla perhetilanteita, terveystilanteita, erilaisia oppimisvaikeuksia tai ylipäätään vain älyttömän vaikeita elämäntilanteita. Jos heitä yritetään kannustaa työhön, niin se on kyllä enemmän kepittämistä ja kurittamista kuin kannustamista.
Saaren mukaan hallitusohjelman suurin sosiaaliturvaan liittyvä ongelma on, että muutoksia ei soviteltu yhteen.
– Nyt näkyy selvästi, että osatyökykyiset, osapäivätöissä olevat henkilöt saavat mitä moninaisimmilta puolilta leikkauksia kohdalleen, varsinkin, jos heidän elämäntilanteeseensa liittyy kuntoutuksen ja koulutuksen tarvetta, yksinhuoltajuutta tai monilapsisuutta, Saari huomautti.
Samaan pulmaan kiinnitti huomiota myös vihreiden pitkän linjan sosiaalipoliitikko Osmo Soininvaara tviitissään.
– Hallitus kohtelee ankarasti Helsingissä vuokralla asuvaa, soviteltua päivärahaa saavaa kahden lapsen yksinhoitajaa. Asumistuki pienenee 245 euroa kuukaudessa ja soviteltu päiväraha 366 euroa. Yhteensä 611 euroa. Verotus laskee muutaman kympin, Soininvaara laski, ja kyseli, onko asioita käsitelty samassa pöydässä.