Orpo: Suomen kanta EU:n yhteiseen rajavartiostoon ensi vuonna

EU:n rajavalvonta

Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomi päättää omasta kannastaan Euroopan yhteisen raja- ja rannikkovartioston perustamiseen vasta ensi vuonna.

– Nyt ei ole tiedossa sellaista tarvetta, että pitäisi pikapikaa lyödä kanta lukkoon. Se on iso asia, jossa on paljon yksityiskohtia. Niihin pitää huolellisesti perehtyä meidän asiantuntijoiden kanssa, Orpo sanoi STT:lle.

Hän kertoo, että olemassa olevalla peruslinjalla pärjätään aika pitkälle.

– Nyt aloitetaan perehtyminen esitykseen ja sen yksityiskohtiin. Olettaisin, että päämieskokouksessa, joka on nyt loppuviikosta, ei vielä mitään yksityiskohtia käsitellä.

Yleisellä tasolla päämiehet voivat Orpon mukaan lausua jotain asian eteenpäin viemisestä, mutta sen yksityiskohtainen käsittely jää ensi vuoden puolelle.

– Valmistaudumme siihen ihan normaalissa järjestyksessä, ministeri jatkaa.

Orpon mukaan Suomen kanta rajavalvonnan parantamiseen on myönteinen.

– Suhtaudumme myönteisesti siihen, että EU:n rajavalvontajoukkoja ja valvontakykyä parannetaan, kuten myös Frontexin kehittämiseen ja vahvistamiseen. Meillä on 1 300 kilometriä EU:n ulkorajaa, joten tämä on meillekin iso kysymys. Siihen olemme suhtautuneet kielteisesti, että komissiolla olisi valta mennä jonkin maan rajoja valvomaan. Tässä on iso ero.

Sisäministerin mukaan paras ratkaisu olisivat yhteiset rajajoukot.

– Minusta se toimisi parhaiten niin, että tämä olisi pooli, johon jokainen jäsenmaa osoittaisi omat miehet ja naiset, ja ne olisivat sitten käytettävissä, jos jossain apua tarvitaan. Ei tämä tarkoita sitä, että tänne tulisi joku meidän rajojamme valvomaan, vaan siellä on suomalaiset rajavartijat. Jos Suomeen kohdistuisi ulkorajojen kautta laajaa maahanmuuttoa, niin silloin meillä olisi mahdollisuus pyytää apua.

Orpo ei usko, että pakottavat mekanismit olisivat EU:ssa menossa läpi.

– En oikein jaksa uskoa, että pakottava menettely menisi läpi. Velvoite ottaa apua vastaan täytyy olla hyvin vahva, silloin kun ei pysty hoitamaan hommiaan. Siihen täytyy löytää hyvät mekanismit.

EU-maiden ja meppien pitää hyväksyä

  • Komission esitys uudesta raja- ja rannikkovartiostosta edellyttää sekä EU-maiden että Euroopan parlamentin hyväksynnän. Mepit ovat jäsenmaita valmiimpia hyväksymään yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja myös pakolaiskriisin hoitoon.
  • EU-maat pyrkivät päätöksissään yksimielisyyteen. Ellei sitä löydy, jäsenmaat voivat päättää useimmista asioista määräenemmistöllä. Äänestäminen on EU-ministerien kokouksissa harvinaista, sillä siihen päätyminen repii jäsenmaiden välejä.
  • Äänestykseen päädyttiin viimeksi turvapaikanhakijoiden siirtoja koskevassa päätöksessä. Tuolloin Itä-Euroopan maiden kielteiset kannat jyrättiin. Suomi jäi äänestyksessä harmaalle vyöhykkeelle jättäessään ainoana maana äänestämättä.
  • Yhteisellä rajavartiostolla on isojen jäsenmaiden Saksan ja Ranskan vahva tuki. Ranska on ajanut asiaa jo vuosia, mutta ennen pakolaiskriisiä se ei saanut laajempaa tukea.