Onko maailma uuden kilpavarustelun partaalla? – Näin USA:n ydinasetuntija vastaa Der Spiegelille
On mahdollista, että Yhdysvallat ja Venäjä ajautuvat kylmän sodan ajan kaltaiseen rajoittamattomaan ydinaseiden kilpavarusteluun, arvioi ydintutkija Siegfried S. Hecker Der Spiegel -lehden haastattelussa.
Heckerin mukaan tämä ei kuitenkaan ole Yhdysvaltain nykyhallinnon toiveiden mukainen kehityskulku, vaikka joissakin republikaanien piireissä esiintyy vaatimuksia ydinasearsenaalin kasvattamiseksi.
Tutkija huomauttaa, ettei Yhdysvallat ole rakentanut uudenlaisia ydinaseita sitten presidentti George H.W. Bushin päätöksen vuonna 1992.
Lisäksi ajautuminen 1950- ja 60-lukujen kaltaiseen tilanteeseen on epätodennäköistä taloudellisesta näkökulmasta.
Hecker on vakuuttunut, että Yhdysvallat ja Venäjä ovat kumpikin haluttomia rasittamaan talouksiaan suurella asekilpailulla.
Sen sijaan Kiina ei ole tähänkään mennessä rajoittanut omaa ydinaseohjelmaansa sitoutumalla kansainvälisiin sopimuksiin.
Heckerin mukaan on selvää, ettei Pekingillä ole aikeita muuttaa tätä linjaa. Sen sijaan viime lokakuussa Kiinan johtaja Xi Jinping julisti maan kehittävän ”vahvaa strategisen pelotteen järjestelmää”.
Hecker on yksi Yhdysvaltain ydinaseohjelman keskeisimmistä henkilöistä. Hän työskenteli 34 vuoden ajan Los Alamos National Laboratoryssa, jossa suunniteltiin Manhattan-projektin aikana maailman ensimmäisen ydinase.
Instituutin johtajana vuosina 1986–1997 toiminut Hecker oli tehtävässä, atomipommin keksijänä tunnetun, Robert Oppenheimerin neljäs seuraaja.
Der Spiegelin mukaan Kiinalla on yli 400 ydinasetta. Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon arvioi, että määrä saattaa nousta 1500 asellaa vuoteen 2035 mennessä.
Ballistisia ohjuksia Kiinalla on jo enemmän kuin millään muulla maalla.
Hecker näkee, että Kiinan ydinasedoktriini oli vuosikymmenien ajan ”erittäin järkevä”. Pekingille riitti se, että Kiina pystyisi vastamaan ydinaseella ydinaseella suoritettuun hyökkäykseen.
– Kiina keskittyi vahvistamaan talouttaan. Siitä tuli maailmantalouden voimatekijä. Se oli viisas veto.
– Ydinaseisiin liittyy valtava vastuu sekä suuret kustannukset. Kiinan turvattomuus kasvoi samalla, kun se talous vahvistui. Ja tämä epävarmuus on saanut heidät ajattelemaan, että he tarvitsevat nyt suuremman ydinasearsenaalin.
Heckerin mukaan ydinaseiden keksimisen mukana syntynyt ”kauhun tasapaino” muodostui alun perin kahden suurvallan välille, joten vielä on epäselvää, miten Kiinan nousu vaikuttaa kuvioon.
– Yhdysvalloissa monet odottavat, että Kiina ja Venäjä muodostavat yhteistyössä uhan amerikkalaisille. En pidä sitä kuitenkaan todennäköisenä. Kiinalaiset ja venäläiset keskustelukumppanini näkevät asian niin, että Kiina jatkaa omien kansallisten päämääriensä tavoittelemista ja Venäjä omiensa.
– Joten uskon, että meillä on jatkossa kolme erillistä ydiasekeskittymää.