Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
Banner
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Eduskuntavaalit

Keski-Suomen Keskustalla on todellinen mahdollisuus gallupien selättämiseen

28.1.2023 10:50
Lue lisää 
Historia
Ranskan vallankumous tasoitti vastoin tarkoitustaan Napoleon Bonapartelle tien Ranskan keisariksi. Tuntemattoman taiteilijan maalauksessa Bastiljin linnoitusvankilan valloitus Ranskan vallankumouksen alussa 1789 ja Jacques Louis Davidin maalauksessa vuodelta 1800 Napoleon ylittämässä Alppeja sotaretkellään. (Kuva: Wikimedia Commons)

Olisiko itsenäistä Suomea ilman häntä, miltä Eurooppa näyttäisi? – Napoleonin kuolemasta 200 vuotta

Napoleon Bonaparten sotien vaikutus näkyy tänäkin päivänä
Lauri Heikkilä 4.5.2021 23:00, muokattu 6.5.2021 9:11
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Historia

Historian kenties tunnetuin hallitsija Napoléon Bonaparte kuoli tasan kaksisataa vuotta sitten, toukokuun viides päivä vuonna 1821.

Napoleonin merkitys Euroopan ja maailman historialle on valtava. Ranskan keisariksi noussut kenraali järisytti ympäröivää maailmaa etenkin sodillaan, mutta hän edisti myös tieteitä ja paransi ranskalaisten elinoloja.

Ilman Napoleonia Suomenkin historia voisi olla täysin toisenlainen. Ruotsissa taas eivät olisi vallassa Bernadottet.

Napoleone di Buonaparte syntyi Ajaccion kaupungissa Korsikan saarella elokuussa 1769. Italialaistaustasta huolimatta Napoleon oli koko ikänsä Ranskan kansalainen, sillä Genovan tasavalta oli myynyt Korsikan Ranskalle hieman ennen Napoleonin syntymää.

Nimensä di Buonaparte vaihtoi ranskalaisemmaksi Napoléon Bonaparteksi vasta vuonna 1796 ollessaan jo Ranskan armeijan kenraali.

Di Buonaparte kävi koulunsa Ranskan mantereella Brienne-le-Châteaun sotilaskoulussa, noin 150 kilometriä Pariisista itään. Jo kymmenvuotiaana sotilaskoulun aloittanut di Buonaparte oli erityisen hyvä matematiikassa, ja hänelle ennustettiinkin lupaavaa uraa upseerina merivoimissa tai tykistössä.

Myöhemmin Briennen sotilaskoulusta hän pääsi priimusten joukossa 15-vuotiaana jatkamaan Ranskan arvostetuimpaan sotilasakatemiaan, École Militaireen. Vuoden päästä hän valmistui ja pääsi valitsemaan itselleen mieluisan tykistörykmentin, 16-vuotiaana vänrikkinä.

Todettakoon, että jo hyvin nuorena sotilasuralle päätyminen ei ollut tuohon aikaan mitenkään tavatonta.

Alhaisaatelinen di Buonaparte oli asemansa ja korsikalaisen syntyperänsä vuoksi kouluissaan hyljeksitty, alempana pidetty opiskelija. Menestyksensä hän joutui saavuttamaan kyvyillään ja toiminnan kautta.

Tuleva keisari oli 19-vuotias kun Ranskan vallankumous puhkesi. Hän liittyi Ranskan vallankumouksellisiin, ja kohosi kyvykkäänä upseerina nopeasti arvoasteikolla.

Ranskan vallankumous jatkui vuoteen 1799. Pitkin 1790-lukua Ranskan tasavaltalaiset vallankumoukselliset taistelivat sekä sisällissotaa monarkisteja vastaan että ulkovaltoja vastaan. Monarkit ja aateli muualla Euroopassa pelkäsivät, että he kokisivat saman kohtalon kuin Ranskassa teloitetut aateliset ja kuningas Ludvig XVI.

Vallankumoukselliset taistelivat myös keskenään vallasta ja olot olivat sisäisesti sekavat. Diktaattorina jonkin aikaa toimineen Maximilian Robespierren murhan jälkeen myös Napoleonin pää oli päätyä giljotiiniin, mutta menestyksekästä komentajaa pidettiin korvaamattomana sotilaana, joten hänet oli syytä säästää.

Napoleon oli myös harvinainen osaaja tykistötaitojensa tähden. Suurin osa tykistön upseereista oli monarkian puolella, ja taitavia komentajia tarvittiin vallankumouksen menestyksen takaamiseksi.

Di Buonaparte oli poikkeuksellisen menestyksekäs komentaja. Hänet ylennettiin kenraalikuntaan vuonna 1793, vasta 24-vuotiaana.

Tässä vaiheessa jo Napoléon Bonaparten nimen ottanut kenraali sinetöi maineensa viimeistään 1796 ja 1797 toimiessaan ylipäällikkönä Italiassa. Voitto Itävallan armeijasta 1796 teki hänestä Euroopan pelätyimmän miehen.

Sotaretkellä Egyptiin vuonna 1798 Napoléon Bonaparten retkue teki myös tieteen historiaa. Valistusajalta periytyneet ihanteet edellyttivät tieteellistä työtä retkillä eksoottisempiin kohteisiin, ja retken suurin hetki oli egyptologian mullistaneen Rosettan kiven löytäminen 1799.

Varmuutta ei ole, miten löytö tehtiin, mutta joka tapauksessa kivi mullisti ymmärryksen muinaisesta Egyptistä. Aiemmin egyptiläisiä muinaishieroglyfejä ei oltu osattu tulkita, mutta Rosettan kivi antoi avaimet ymmärtää hieroglyfejä.

Kivessä oli sama teksti kolmella eri tavalla. Egyptiläinen kirjoitusasu aukesi, kun kiven muinaiskreikkalaista osuutta verrattiin hieroglyfeihin. Niin sanottu demoottinen egypti oli kiven kolmas kieliasu.

Sotaretki tosin oli tappiollinen. Napoleon pelkäsi, että häntä syytettäisiin epäonnistumisesta, mutta päinvastoin ranskalaiset ottivat hänet sankarina vastaan. Osin tämä johtui siitä, että Ranskan asema nähtiin uhatummaksi kuin koskaan aiemmin, ja vain Napoleonin koettiin olevan kykenevä johtamaan kansaa uhattuna aikana.

Napoleon käytti suosionsa hyväkseen. Hän kaappasi armeijan tukemana vallan marraskuussa 1799. Kansalliskokous lakkautettiin ja valtaa käytti nyt kolmen konsulin muodostama konsulaatti. Napoleon oli käytännössä ensimmäinen konsuli.

Vuonna 1804 Napoleon järjesti kansanäänestyksen Ranskan uudesta perustuslaista. Käytännössä tämä tarkoitti keisarikunnan perustamista. Yli 99 prosenttia äänistä meni Napoleonin hyväksi, ja tästä tuli ranskalaisten keisari Napoleon I. Kansanäänestystä myös boikotoitiin, ja äänivyöryn aitoutta on perusteet epäillä.

Venäjän ja Ranskan keisarit Aleksanteri I ja Napoleon I sopivat Tilsitissä Niemenjoella lautalla myös Suomen tulevasta kohtalosta vuonna 1807. (Wikimedia Commons)

Napoleonin sodiksi kutsutaan vuosina 1803–1815 käytyä sotien sarjaa. Sotien vaikutukset näkyvät tänäkin päivänä.

Suomenkin historia olisi merkittävästi toisenlainen ilman Napoleonin sotien vaikutusta.

Napoleonin sodat johtivat myös siihen, että Ruotsi joutui sotaan Venäjää vastaan. Vuonna 1807 solmittu rauha teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävä oli hyökätä Ruotsia ja tämän osaa Suomea vastaan ja tällä tavalla pakottaa maa mannermaasulkuun, jolla Ranskan päävihollista Isoa-Britanniaa oli tarkoitus heikentää.

Suomen sota käytiin vuosina 1808 ja 1809. Suomesta tuli tämän myötä autonominen Venäjän osa, eli Suomi sai tällöin jo melko vahvan itsenäisyyden Venäjän keisarin ollessa suuriruhtinaskunnan virallinen valtionpäämies. Ruotsin osana Suomi oli ollut vain yksi alue muiden joukossa.

Pohtia voi, millainen Suomen historia olisi ollut, jos Suomen alueet olisivat olleet vielä pitkälle 1800-luvulle osa Ruotsia. Millä tavalla Euroopassa noussut kansallisuusaate olisi tällöin saapunut Suomeen? Olisiko Suomi itsenäistynyt rauhanomaisemmin vai verisemmin kuin 1900-luvun alussa lopulta kävi? Norjan itsenäistyminen Ruotsin johtamasta unionista 1905 oli rauhanomainen, mutta suurelta osin tuolloin Ruotsissa vahvistuneen rauhanliikkeen ansiosta.

Ruotsissakin valta vaihtui Napoleonin sotien johdosta. Kun Ruotsi oli menettänyt itäisen osansa Suomen, kuningas Kustaa IV Aadolf syrjäytettiin keväällä 1809 vallankaappauksella. Syrjäytetyn kuninkaan sedästä tuli kuningas Kaarle XIII. Tällä ei kuitenkaan ollut perillistä. Kruununperijäksi kutsuttiin tanskalainen prinssi Kaarle August, mutta tämä kuoli pian Ruotsiin saapumisensa jälkeen.

Valtiopäivät päättivät valita kuninkaan, joka olisi Eurooppaa suurimmalta osin hallinneelle Napoleonille mieluinen. Siksi kruununperijäksi kutsuttiin ranskalainen marsalkka Jean-Baptiste Bernadotte.

Kuningas adoptoi Bernadotten ja tämä muutti Ruotsiin. Napoleonin marsalkka joutui katkaisemaan suhteensa Ranskaan kruununperijän roolissaan, kun vuonna 1813 Ruotsi liittyi Napoleonia vastustaneeseen liittoumaan.

Kaarle XIII:n kuoltua helmikuussa 1818 marsalkka Bernadotte nousi hallitsijaksi nimellä Kaarle XIV Juhana. Hän kuoli 81-vuotiaana vuonna 1844, jolloin kuninkaaksi nousi Kaarlen poika Oskar I. Bernadotten suku istuu edelleen Ruotsin valtaistuimella.

Napoleonin lukuisat sodat olivat alkuun menestyksekkäitä, ja hän hallitsikin suurta osaa Eurooppaa. Merkittävä käänne menestyksessä oli epäonninen sotaretki Venäjälle.

Merkittäviä tappioita oli tullut jo aiemmin, kun Napoleon 1805 hävisi Trafalgarin meritaistelun Britannian kansallissankariksi nousseelle amiraali Horatio Nelsonille. Tämä osaltaan sai Napoleonin yrittämään kauppasaartoa brittejä vastaan. Samana vuonna hän sai myös ehkä suurimman voittonsa, kun hän kukisti Venäjän ja Itävallan liittouman Austerlitzissa. Liittouma oli paljon suurempi kuin Napoleonin armeija, mutta Napoleonin strategia tuotti tälle suurvoiton.

Itsevarma Napoleon vei armeijansa Venäjälle vuonna 1812, kun keisari Aleksanteri I oli sanoutunut irti Britannian saarrosta. Napoleon pääsikin Moskovaan asti, mutta kaupunki poltettiin valloittajan edestä, ja edessä oli hyytävä Venäjän talvi. Voittoisana alkanut sotaretki päättyi surkeasti. Vain 75 000 miestä valloitukselle lähteneistä 600 000:sta pääsi marraskuussa 1812 takaisin Ranskaan.

Napoleonin tähti oli laskussa. Vuonna 1813 hän hävisi paljon omaansa suuremmalle armeijalle Leipzigissa. Vastassa olivat Venäjän lisäksi Preussi ja Ruotsi. Tukea liittouma sai myös briteiltä, Espanjasta ja Portugalista.

Vuoden 1814 aikana Napoleon kävi useita taisteluita Ranskan maaperällä. Venäjän, Ruotsin ja Preussin lisäksi hyökkäykseen kävivät Itävalta ja Iso-Britannia.

Napoleon kukistui ja hänet karkoitettiin Elban saarelle, jolta on 20 kilometriä Italian rannikolle.

Jo seuraavana vuonna Napoleon palasi Ranskaan. Hän sai nopeasti koottua suuren sotajoukon ja onnistui kaappaamaan vallan.

Vuoden 1815 valtakausi jäi ”satapäiväiseksi keisarikunnaksi”. Napoleon lähti taas sotaan, ja saavuttikin voiton preussilaisista. Hän kärsi kuitenkin tappion liittoumaa vastaan Waterloon taistelussa kesäkuussa 1815, ja allekirjoitti tämän jälkeen heinäkuussa antautumissopimuksen.

Nyt Napoleon karkoitettiin kauemmas, Saint Helenan saarelle Afrikan läheiselle Atlantille. Ranskassa valta vaihtui ja maasta tuli kuningaskunta vuoteen 1848 asti.

Napoleonin mittavat sodat jättivät arpensa Eurooppaan pitkäksi aikaa. Häntä voi hyvällä syyllä sanoa hirmuhallitsijaksi, mutta hän teki myös sosiaalisia uudistuksia. Hän toteutti joitain vallankumouksen ihanteita, kuten ilmaisen koulutuksen ja korvasi feodalistisen lainsäädännön oikeusjärjestyksellä, joka on ollut esimerkki monille demokraattisille maille.

Napoleonin kuolemaa kuvaava piirros vuodelta 1860. (Wikimedia Commons)

Napoleon eli Saint Helenalla kuusi vuotta, kunnes kuoli luultavasti vatsasyöpään vuonna 1821. Saarella hän kirjoitti muistelmansa. Häntä vartioitiin tiukasti kahdella tuhannella sotilaalla ja kahdella sotalaivalla.

Napoleonin kuoleman epäiltiin olleen myrkytys, mutta nykytutkimus on todistanut väitteen suurella todennäköisyydellä vääräksi.

Lähteet

La Fondation Napoléon (ranskaksi)

Maailmanhistorian pikkujättiläinen, WSOY, 2005.

Tim Newark, 50 taistelua, jotka muuttivat maailmaa, Gummerus 2005.

Herman Lindqvist, Ensimmäinen Bernadotte: Sotilas, hurmuri ja kuningas, WSOY, 2011.

Lue myös

"Kenttätyö on keskustalla perinteisesti kova" – keskustaväki kommentoi vaaliasennon ottamista

Perjantaina ja lauantaina keskustan puolueristeilylle osallistuneet aktiivit luottavat jos johonkin, niin yhteishenkeen. Suomenmaa...
28.1.2023 20:00

Pohjois-Irlanti hiertää yhä EU:n ja Britannian välejä, mutta varovaiset toiveet ratkaisusta ovat alkaneet viritä

Maakunta jäi brexitin jäljiltä kaksi vuotta sitten välitilaan osaksi Britanniaa, mutta samalla EU:n sisämarkkinoille. Irlannin saarella vältetyt rajatarkastukset siirtyivät Pohjois-Irlannin ja Britannian välille.
28.1.2023 18:20

Entinen Nato-kenraali Petr Pavel nousee Tšekin presidentiksi

Entinen Nato-kenraali Petr Pavel voitti lauantaina odotetusti Tšekin presidentinvaalit. Pavel sai vaalien toisella...
28.1.2023 17:47
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

Bernadotte eurooppa historia napoleon Napoleon Bonaparte ranska ranskan vallankumous sotahistoria Suomen sota

Kommentit (1)

  • NIEMI HARRI

    4.5.2021 23:49

    ”Napoleon kukistui ja hänet karkoitettiin Elban saarelle, jolta on 20 kilometriä Ranskan etelärannikolle”.

    Heheh… taitaa olla 200km ja toisekseen Elba on 20km päässä Keski-Italian rannikosta Grossetosta. Mitähän toimittajat ja lähteet tähän sanovat? Hivenen tarkkuutta muutenkin tuohon historiaanne.

    Vastaa viestiin

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti
Uutiset | 26.1.2023 21:49
Ruuhka-Suomen kasvatti Anniina Jalkanen muutti perheineen pientilalle, vaikka ei tiennyt maaseudusta mitään – tubesuosio ”räjähti”
Uutiset | 28.1.2023 12:16
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Yksi kuoli ja kolme loukkaantui liikenneonnettomuudessa Liedossa – kuskin epäillään olleen huumeiden vaikutuksen alaisena
Uutiset | 28.1.2023 12:40
Vanhanen perussuomalaisista: Tässä ei tuumaakaan periksi
Uutiset | 27.1.2023 15:31
Keski-Suomen Keskustalla on todellinen mahdollisuus gallupien selättämiseen
Uutiset | 28.1.2023 10:50
Saarikko peräänkuuluttaa keskustelua sosiaalisen median ja pelaamisen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin – ”Onko tämä oikeasti meillä nyt hallussa?”
Uutiset | 28.1.2023 13:14
Saarikko vastaa oppositiomanaajille ja kertoo, mitä keskusta tekisi seuraavassa hallituksessa
Uutiset | 27.1.2023 14:29
”Tätä pahuutta vastaan sotilaamme rohkeasti taistelevat” – Putin toisti taas holokaustin muistopäivänä valheelliset väitteensä Ukrainan uusnatseista
Uutiset | 27.1.2023 12:49
Keskusta avasi vaalikampanjansa – katso tallenne
Uutiset | 27.1.2023 15:00
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15
TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti
Uutiset | 26.1.2023 21:49
Venäläisalus hämmentää Havaijin edustalla
Uutiset | 22.1.2023 22:15
Venäjä uhosi tuhoavansa länsimaiden mahdollisesti lähettämät tankit Ukrainassa – ”Nämä tankit palavat kuten kaikki muutkin”
Uutiset | 25.1.2023 12:20
Tiedusteluraportti: Tällainen on Wagner-joukkojen brutaali taktiikka sodan etulinjassa
Uutiset | 24.1.2023 21:50
Tällaista ryhtiliikettä Venäjän joukkojen uusi johtaja vaatii – Omat pilkkaavat ”farssiksi”
Uutiset | 23.1.2023 10:48
Tiedustelu paljastaa: ”Kokeellinen” panssarivaunu ei kelpaa Venäjän joukoille
Uutiset | 25.1.2023 11:03
Venäjä uhitteli Yhdysvalloille testaamalla sotalaivaansa Atlantilla
Uutiset | 25.1.2023 22:30
Venäjällä pelätään Ukrainan iskua – Putinin lempihuvilaa suojellaan järeällä ilmatorjuntakalustolla
Uutiset | 24.1.2023 22:30
Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi ”parin vodkapullon hinnalla”
Uutiset | 18.1.2023 22:15
Venäläiskersantti mahtaili alaisilleen – Kävi kalpaten
Uutiset | 17.1.2023 23:00
Ukrainan asevoimat sanoo surmanneensa ja haavoittaneensa ainakin 260 Venäjän sotilasta Zaporizhzhjan alueella
Uutiset | 4.1.2023 12:56
Tiedustelu: Wagner-palkkasotilasyhtiössä ällistyttävä kurssinmuutos
Uutiset | 20.1.2023 11:52
Ukraina julkaisi tuoreen tiedon: Näin jättimäiset ovat Venäjän tappiot
Uutiset | 5.1.2023 10:31
WSJ: Valkoisen talon ex-neuvonantaja sai tarpeekseen Erdoğanin ”roistomaisesta” käytöksestä – Esittää Natolle äärimmäistä keinoa
Uutiset | 18.1.2023 11:26
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Tämä supervitamiini ehkäisee nopeasti yleistyvää syöpää
Uutiset | 16.1.2023 22:00
Maailman vanhin ihminen kuollut – ensimmäinen tässä hurjassa iässä kuollut henkilö
Uutiset | 18.1.2023 8:34
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15

Uusimmat

”Kenttätyö on keskustalla perinteisesti kova” – keskustaväki kommentoi vaaliasennon ottamista
Uutiset | 28.1.2023 20:00
Pohjois-Irlanti hiertää yhä EU:n ja Britannian välejä, mutta varovaiset toiveet ratkaisusta ovat alkaneet viritä
Uutiset | 28.1.2023 18:20
Entinen Nato-kenraali Petr Pavel nousee Tšekin presidentiksi
Uutiset | 28.1.2023 17:47
Vihreiden Ohisalo patistaa muitakin puolueita metsien suojeluun
Uutiset | 28.1.2023 15:11
Suomen WWF:n suojelujohtaja osittain kyseenalaistaa Ähtärin pandojen lajiensuojeluhankkeen – ”Kaukaa haettua”
Uutiset | 28.1.2023 14:54
Lauantaina Suomen yli pyyhkäisee lumisateita, sunnuntaina sää selkenee
Uutiset | 28.1.2023 14:40
Saarikko peräänkuuluttaa keskustelua sosiaalisen median ja pelaamisen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin – ”Onko tämä oikeasti meillä nyt hallussa?”
Uutiset | 28.1.2023 13:14
Yksi kuoli ja kolme loukkaantui liikenneonnettomuudessa Liedossa – kuskin epäillään olleen huumeiden vaikutuksen alaisena
Uutiset | 28.1.2023 12:40
Ruuhka-Suomen kasvatti Anniina Jalkanen muutti perheineen pientilalle, vaikka ei tiennyt maaseudusta mitään – tubesuosio ”räjähti”
Uutiset | 28.1.2023 12:16
Haavisto Ylellä: Turkin toukokuun vaalien jälkeen on hyvä ajankohta Suomen ja Ruotsin päästä Natoon
Uutiset | 28.1.2023 11:47
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

Ainakin vaalistartti ja vaaliohjelma näyttävät, että keskusta on täydessä iskussa kohti eduskuntavaaleja
Pääkirjoitus | 27.1.2023 21:00
Ministeriöiden selvitys oli kuolinisku ratahankkeille
Pääkirjoitus | 26.1.2023 21:00
Saksa vapautti Leopardit
Pääkirjoitus | 25.1.2023 21:00

Toimitus suosittelee

Keskusta avasi vaalikampanjansa – Saarikko: ”Aluepolitiikasta on tullut erottamaton osa turvallisuuspolitiikkaa”
Uutiset | 27.1.2023 14:00
Keski-Suomen Keskustalla on todellinen mahdollisuus gallupien selättämiseen
Uutiset | 28.1.2023 10:50
Ruuhka-Suomen kasvatti Anniina Jalkanen muutti perheineen pientilalle, vaikka ei tiennyt maaseudusta mitään – tubesuosio ”räjähti”
Uutiset | 28.1.2023 12:16

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
”Kenttätyö on keskustalla perinteisesti kova” – keskustaväki kommentoi vaaliasennon ottamista
Uutiset | 28.1.2023 20:00
Pohjois-Irlanti hiertää yhä EU:n ja Britannian välejä, mutta varovaiset toiveet ratkaisusta ovat alkaneet viritä
Uutiset | 28.1.2023 18:20
Entinen Nato-kenraali Petr Pavel nousee Tšekin presidentiksi
Uutiset | 28.1.2023 17:47
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15
TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti
Uutiset | 26.1.2023 21:49

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Vahvempaa tulevaisuuspolitiikkaa ja vähemmän somelumipyryjä
Mielipide | 26.1.2023 14:01
Suora sekaantuminen konfliktiin?
Mielipide | 26.1.2023 13:32
Ikääntyneistä on pidettävä huolta
Mielipide | 25.1.2023 11:53
Vahva aluepolitiikka luo työtä ja hyvinvointia Lappiin
Mielipide | 25.1.2023 11:46
Vahva aluepolitiikka luo työtä ja hyvinvointia Lappiin
Mielipide | 25.1.2023 11:46
Vahvempaa tulevaisuuspolitiikkaa ja vähemmän somelumipyryjä
Mielipide | 26.1.2023 14:01
Maanomistajan vastuu tuulivoimalan purkamisesta
Mielipide | 27.11.2019 9:18
Lainsäädännöllä on korjattava hoitajapulaa, ei pahennettava sitä
Mielipide | 24.1.2023 15:38

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Ovaska: Suurnopeusradat jäihin, rahaa nykyisiin teihin ja ratoihin
Uutiset | 27.1.2023 16:35
Saarikko vastaa oppositiomanaajille ja kertoo, mitä keskusta tekisi seuraavassa hallituksessa
Uutiset | 27.1.2023 14:29
Korotukset lapsilisiin, omaishoitajien palkkioihin ja yksinelävien kotitalousvähennykseen – keskusta julkisti kymmenen vaalilupaustaan
Uutiset | 27.1.2023 14:15
Kärnä vaatii valtiota apuun Helsingin luonnon suojelemiseksi – ennallistaisi 1800-luvulla kuivatetun järven
Uutiset | 23.1.2023 15:14
Saarikko vastaa oppositiomanaajille ja kertoo, mitä keskusta tekisi seuraavassa hallituksessa
Uutiset | 27.1.2023 14:29
Muistatko nämä iloiset kuvat? – Keskusta yllätti monet
Uutiset | 22.1.2023 22:00
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)