Oikeusministeriön kansliapäällikön mukaan vankimäärä ei kasva pelkästään rikoslain kiristysten takia – "Tuomioistuimet ovat kiristäneet rangaistuskäytäntöään"

Vankilat ovat täynnä, vankimäärä lisääntyy ja vartijoista on pulaa. Seurauksena on, että sekä vankien että henkilökunnan turvallisuus kärsii eikä vangeille voida tarjota riittävästi mielekästä tekemistä.

– Vankimäärän kehitys on akuutti haaste. Viime syksystä lähtien vankimäärä on kasvanut merkittävästi ennalta oletettua enemmän, sanoo oikeusministeriön kansliapäällikkö Antti Leinonen.

Miten tilanteeseen on päädytty?

Taustalla on Leinosen mukaan muun muassa viime hallituskaudella tehty seksuaalirikoslain kokonaisuudistus.

– Vaikutus oli mahdollisesti suurempi kuin mitä arvioitiin silloin, kun uudistusta lähdettiin tekemään.

Muutakin ennakoimatonta on tapahtunut.

– Rikollisuuden määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta tuomioistuimet ovat kiristäneet rangaistuskäytäntöään. Alustavien tietojen perusteella näyttäisi siltä, että jossain määrin määrätään pidempiä vankeusrangaistuksia ja aiempaa useammin ehdotonta vankeutta. Myös tutkintavankien määrä vaikuttaa viime aikoina lisääntyneen.

Asian yksityiskohtaisempi ymmärtäminen vaatii Leinosen mukaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei esimerkiksi tiedetä, missä rikostyypeissä muutos on tapahtunut.

Nykyinen hallitus on tehnyt uudistuksia, joiden on arvioitu lisäävän vankimäärää entisestään. Törkeästä ampuma-aserikoksesta saa jatkossa lähtökohtaisesti ehdotonta vankeutta, ja kesällä voimaan tulee uusi rangaistuksen koventamisperuste niin sanotuille katujengeille.

Leinosen mukaan tällä kaudella tehtävien uudistusten vaikutukset vankimäärään on huomioitu uudistuksia tehtäessä.

– Kasvu on katettu kokonaisuudessaan siten, että reilun 300 lisävankipaikan tarve täyttyy. Jokaiselle vankipaikalle on osoitettu rahoitus henkilöstö mukaan lukien.

Vaalaan, Ouluun ja Vantaan lisärakennukseen tulee Leinosen mukaan yhteensä noin 200 lisäpaikkaa ensi vuoden loppuun mennessä. Ensi vuonna on tarkoitus saada käyttöön myös siirrettäviä vankilarakennuksia, niin sanottuja moduuliselliosastoja. Yksi sellainen on ollut käytössä Pelsossa, ja se Leinosen mukaan siirretään, koska Pelson vankilan toiminta on vastikään lakannut.

Vuonna 2027 valmistuu Turun vankilan lisärakennus, johon on tarkoitus tulla noin 140 vankipaikkaa. Pidemmän aikavälin suunnitelmana on rakentaa uusi suljettu vankila Pirkanmaalle ja käynnistää suunnittelu uuden vankilan rakentamisesta Uudellemaalle. Molemmista on Leinosen mukaan jo poliittinen linjaus, mutta tarkempia sijainteja, aikatauluja tai hintalappuja ei vielä tiedetä.

– Oltaisiin varmuudella 2030-luvulla, kun ensimmäiset nyt suunnittelussa olevat vankipaikat saadaan Pirkanmaalla käyttöön.

Vankiloiden tulevaisuus näyttää siis myönteisemmältä. Tällä hetkellä ongelmia kuitenkin on. Oikeusasiamies on todennut asian monissa ratkaisuissaan, ja YK:n kidutuksen vastainen komitea on huomauttanut Suomea vankilahenkilöstön riittämättömyydestä sekä siitä, että vangeille ei voida tarjota riittävästi mielekästä toimintaa. Moni vanki suorittaa rangaistustaan selliinsä suljettuna.

Apulaisoikeusasiamies antoi viime vuoden keväällä lakivaliokunnalle lausuntonsa Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) toimintaedellytyksistä. Lausunnon mukaan vankien tekemien kantelujen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2020 vuoteen 2023.

– Tämä kuvastaa laitosten viime vuosina lisääntyneitä ongelmia. Vankien tekemät kantelut ovat usein perusteltuja, ja heidän esittämänsä ongelmat todellisia, lausunnossa sanotaan.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Risen ongelmia kuvaa myös se, etteivät vankilat kykene reagoimaan osoitettuihin puutteisiin. Vankimäärän lisääntyminen tulee lausunnon mukaan entisestään vaikeuttamaan Risen mahdollisuutta hoitaa tehtävänsä lainmukaisesti.

– Me olemme monessa asiassa sellaisessa tilanteessa, jossa emme haluaisi olla. Jossain kohdin emme lähelläkään. Näillä resurssein, jotka valtiolla tällä hetkellä jaettavana on, ei ruusuisemmalta näytä ensi vuosi tai sitä seuraavakaan, Leinonen sanoo.

Rahatilanne ei siis ole helpottamassa. Oikeusministeriö ja Rise ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja itse, mutta ”kun rahaa ei ole, sitä ei ole”, Leinonen sanoo.

– Se ei ole minun, oikeusministeriön eikä oikeusministerinkään käsissä. Korostan, että kyse ei ole siitä, että me emme tunnistaisi tätä ongelmaa tai että emme näkisi tarpeelliseksi järjestää lisärahoitusta.

Jos lainsäätäjän osoittamiin tehtäviin ei ole antaa riittävää rahoitusta, pitäisikö joistakin Risen velvollisuuksista luopua? Tätäkin on Leinosen mukaan pohdittava. Hän kuitenkin pitää ”hyvin karuna” esimerkiksi ajatusta, että vankiloiden kuntoutustoimintaa kavennettaisiin pysyvästi ja merkittävästi. Kuntoutus ja muu mielekäs tekeminen vaikuttavat paitsi vankien senhetkiseen hyvinvointiin, myös siihen, missä tilanteessa he palaavat yhteiskuntaan, hän sanoo.

– Jos vankeus olisi pelkkää säilyttämistä, niin kyllä se johtaisi siihen, että ihmiset, jotka vankiloista vapautuvat, sopeutuisivat olennaisesti nykyistä huonommin normaaliin arkeen. En usko, että se olisi kenenkään etu.

Leinonen sanoo, että ministeriö ja Rise ovat asiasta samaa mieltä: tilanteen ei pitäisi olla tämä.

– Mitään kultaluotia ei kuitenkaan ole. Tehostamisen ja uudella tavalla tekemisen kautta tehdään mitä ikinä voidaan. Tiedän, että Rikosseuraamuslaitos – johto sekä muu henkilöstö – tekee joka päivä parhaansa käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

STT pyysi vankiloiden tilanteesta haastattelua myös oikeusministeri Leena Mereltä (ps.), mutta hän olisi suostunut vastaamaan kysymyksiin ainoastaan sähköpostitse.