OECD antoi ohjeita Suomen perusturvauudistukseen – suosittelee eri tukimuodot yhdistävää yleistukea

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi pitää yleistukea kannatettavana ratkaisuna sosiaaliturvaa uudistettaessa. Järjestön mukaan Suomessa tarvitaan laaja uudistus sosiaaliturvaan.

– Yleistuki yhdistäisi työmarkkinatuen, toimeentulotuen, asumistuen ja päivähoitomaksut, Kiviniemi kuvasi STT:n haastattelussa keskiviikkona.

Hänen mukaansa yleistukea saavien kannattaisi mennä töihin aina, kun nykyisessä järjestelmässä lisätulot voivat kadota kokonaan veroihin.

Eräissä tapauksissa efektiivinen veroaste, eli verojen suhde tuloihin voi nousta 100 prosenttiin nykyisessä järjestelmässä, kun tukia saava hankkii lisätuloja. Kiviniemen mukaan yleistuki pudottaisi efektiivisen veroasteen noin 70 prosenttiin. Työtuloista jäisi näin käteen lähes kolmannes.

– Suomen kannalta olisi houkuttelevaa siirtyä yleistukeen, Kiviniemi kehottaa.

Sen sijaan kokeiltavana olevaan perustuloon OECD suhtautuu kielteisesti. Yleistuki auttaa sen mukaan nousemaan suhteellisesta köyhyydestä huomattavasti tehokkaammin kuin perustulo. Kumpikin tukimuoto aiheuttaa myös köyhtymistä, mutta köyhtyviä on selvästi vähemmän yleistukea saavien joukossa.

Yleistukea on jo kokeiltu Britanniassa, jonka kokemuksista Suomen pitäisi OECD:n mukaan ottaa oppia.

Kiviniemi pitää liian alhaista työllisyysastetta Suomen ykkösongelmana. Työllisyysaste on nousemassa hyvää vauhtia kohti hallituksen asettamaa 72 prosentin tavoitetta. Ruotsissa työllisyysaste on kuitenkin yli 76 prosenttia, joten Suomessa riittää kirimistä.

– Jos Suomessa olisi Ruotsin työllisyysaste, henkeä kohti laskettu bruttokansantuote nousisi viisi prosenttia, Kiviniemi laskee.

Suomelle on myös tyypillistä, että työttömyys kohdistuu epätasaisesti eri ikäluokkiin. Työllisyys on matalalla tasolla erityisesti ikääntyvien miesten ja nuorten naisten joukossa.

Nuorten naisten heikkoon työllisyyteen vaikuttaa Kiviniemen mukaan kotihoidon tuki, jota hän esittää lakkautettavaksi.

– Toinen puoliso ostetaan pois työmarkkinoilta, hän tiivistää kotihoidon tuen kielteiset vaikutukset.

Ikääntyvien miesten kohdalla vaikuttaa puolestaan se, että koulutuksen järjestäminen uusiin ammatteihin ei vastaa tarpeita.

OECD ei ota maaraportissaan kantaa verotuksen tasoon Suomessa. Verotus mahdollistaa järjestön mukaan hyvät julkiset palvelut. Rakenteellisia uudistuksia kuitenkin kaivataan.

Kiviniemi arvioi, että ansiotulojen verotusta voitaisiin alentaa. Vastapainoksi pitäisi luopua alennetuista arvonlisäverokannoista. Myös kiinteistöveron nostaminen olisi aiheellista. Lisäksi tarkasteluun olisi otettava ympäristöhaittoja koskevat verot.