Nyt CMI vastaa Talouselämän jutussa esitettyihin väitteisiin – "Ei pidä paikkaansa"
Rauhanjärjestö CMI torjuu Talouselämän artikkelissa esitetyt väitteet salatusta lahjustapauksesta ja miljoonien eurojen piilotuista. CMI:n mukaan lehden väitteet ovat virheellisiä.
Talouselämä uutisoi tiistaina, että CMI:lle on myönnetty Alexander Stubbin johtajuuskaudella piilotukina miljoonia euroja veronmaksajien rahaa. Stubb pyrkii parhaillaan Suomen presidentiksi kokoomuksen ehdokkaana.
Artikkeli kertoi myös, että Stubbin johtajuuskaudella CMI:n palkkaama konsultti jäi kiinni lahjustapauksesta. Tapauksesta ei lehden mukaan tehty rikosilmoitusta ja asia salattiin.
Myös Suomenmaa uutisoi Talouselämän kertomista tiedoista.
CMI korostaa tiedotteessaan, että lahjuksia ei ole annettu eikä järjestö ole salannut asiaa. Tiedotteen on allekirjoittanut CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas.
Järjestö kertoo irtisanoneensa marraskuussa 2021 sopimuksen burundilaisen konsultin kanssa sen jälkeen, kun ilmeni, että konsultti oli pyytänyt paikalliselta yhteistyöjärjestöltä lahjusta.
– Toisin kuin Talouselämän otsikointi antaa ymmärtää, lahjontaa ei tapahtunut ja tiedotimme tehdyistä toimenpiteistä rahoittajia ja hallitusta, tiedotteessa sanotaan.
Väitteet CMI:n saamista piilotuista eivät myöskään pidä järjestön mukaan paikkaansa.
Tiedotteessa korostetaan, että CMI:n rahoitus on avointa eikä järjestöllä ole mitään piiloteltavaa. Kaikkea saamaansa rahoitusta CMI sanoo esittelevänsä avoimesti vuosikertomuksessaan.
– Raportoimme yksityiskohtaisesti Suomen ulkoministeriölle sekä muille rahoittajillemme jokaisen euron käytöstä. CMI:hin ja sen hankkeisiin on tehty 74 tilintarkastusta vuodesta 2017 tähän päivään, tiedotteessa sanotaan.
CMI:n mukaan Suomen valtion osuus vuonna 2022 järjestön rahoituksesta oli 62 prosenttia ja vuonna 2023 noin 54 prosenttia. Vuonna 2024 valtion osuus rahoituksesta on arviolta 41 prosenttia.
– Iso osa rahoituksesta tulee julkisten hankehakujen kautta, mutta aina niitä ei voida toteuttaa. Tuloksellinen rauhanvälitys vaatii luottamuksellisen suhteen konfliktin osapuolten, rahoittajien ja CMI:n välillä sekä reagointia nopeasti muuttuviin tilanteisiin, järjestö perustelee.
– Työ perustuu osapuolilta tuleviin pyyntöihin, joista rakennetaan hankkeita ja niille etsitään rahoitus. Pyynnöt ovat luottamuksellisia, jolloin avoin haku ei ole mahdollinen. Tämä on vakiintunut kansainvälinen käytäntö, jota noudatetaan myös humanitaarisen toiminnan rahoituksessa.