Nuorten hyvinointi jatkaa laskuaan, kertoo lukiolaisbarometri – "Pitäisi tietää jo lukion ekalla, mitä kirjoittaa ja mille alalle haluaa hakeutua"

Koulutus

Tuore lukiolaisbarometri osoittaa, että lukiolaisten hyvinvoinnin kehitys on ollut kehnoa, kertoo barometrin koostanut tutkija Tina Lauronen.

Laurosen mukaan nuoren elämä voi olla monella tavalla kuormittavaa. Nuorilla voi olla esimerkiksi vaativia harrastuksia tai perheessä toimeentulovaikeuksia, mielenterveys- tai päihdeongelmia.

Korona-aika vaikutti Laurosen mukaan nuorten kykyyn uskoa omiin sosiaalisiin taitoihinsa, vaikka taidot itsessään eivät olisikaan heikommalla tasolla.

Myös koulutus voidaan kokea kuormittavana, ja Laurosen mukaan nuoret kaipaavat enemmän tukea.

–  Julkisessa keskustelussa on hirveästi painostusta. Pitäisi tietää jo lukion ekalla, mitä kirjoittaa (yo-kirjoituksissa) ja mille alalle hakeutua. Kuormitusta luodaan keskustelussa nuorille, Lauronen sanoo.

Hän muistuttaa, että osa on valinnut lukion sen vuoksi, että ei vielä tiedä, mille alalle haluaa tulevaisuudessa kouluttautua.

Lukiolaisten liiton puheenjohtajan Lukas Virtalan mukaan resursseja kaivattaisiin enemmän esimerkiksi opiskelijahuollon palveluihin.

–  Monet asiat vaikuttavat jaksamiseen, mutta yläteema tänä päivänä on yhteiskunnan suorituskeskeisyys. Media kirjoittaa 10 laudaturin suorituksista, mitkä ovat toki hienoja, mutta se luo epärealistisia odotuksia lukiolaisille, Virtala sanoo.

Virtalan mukaan korona-aikana korostunut nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen näkyvät edelleen opiskelijoissa. Myös muun muassa ilmastokriisi ja muut globaalit ongelmat heikentävät nuorten tulevaisuususkoa. Opiskelumotivaation hiipuessa myös koulumenestys kärsii.

–  Koulupsykologille pitäisi olla helpompi päästä. Opinto-ohjaajat eivät toki ole mielenterveyden ammattilaisia, mutta monelle riittäisi sekin, että pääsisi juttelemaan opon kanssa omista tulevaisuudensuunnitelmistaan, Virtala sanoo.

Nyt opinto-ohjaajia ei ole riittävästi ja yksilöllinen opinto-ohjaus jää Virtalan mukaan vähemmälle.

Opiskelijavalintauudistuksen kohdalla yleinen keskustelu keskittyy tutkija Laurosen mukaan liikaa hakupainealojen, kuten lääketieteen opintoihin.

Lauronen arvioi, että myös opiskelijavalintauudistus on vaikuttanut siihen, miten kuormittavana opinnot koetaan. Uudistuksessa ylioppilaskirjoitusten arvosanoja painotetaan aikaisempaa enemmän, ja pitkä matematiikka näyttäytyy valttikorttina lähes kaikille aloille.

–  Toki lääketieteeseen voi olla vaikea päästä ilman laudaturia. Esimerkiksi omilla vanhoilla ylioppilaspapereillani olisi nyt auennut yli 300 koulutusohjelmaa, eivätkä paperini olleet laudaturin paperit, Lauronen kertoo.

Laurosen mukaan opiskelijavalinnan järjestelmät ovat monimutkaiset.

–  Pisterajoja katsoessa pitkän matematiikan laudaturilla pääsee melkein minne tahansa, mutta harva kirjoittaa sen. Siksi lyhyen matikan parempi arvosana voi olla hauissa hyödyllisempi.

–  Tutkijan näkökulmasta on hölmöä, että esimerkiksi englannin kielen koulutusohjelmien haussa on enemmän hyötyä pitkästä matematiikasta kuin pitkän englannin laudaturista, Lauronen sanoo.

Lukiolaisten liiton Virtalan mukaan opiskelijavalintauudistus on ollut hyvä, sillä ylioppilaskokeet tarjoavat tasavertaisen paikan näyttää oma osaaminen.

–  Pieleen on mennyt uudistuksessa pisteytys. Riippumatta siitä, minne haet, pitkästä matikasta saa paljon pisteitä, hän sanoo.

Virtalan mukaan uudistus tarkoittaa monelle lukiolaiselle sitä, että vaikka olisi mielenkiintoa opiskella vaikkapa yhteiskuntaoppia, saattaa pisteiden vuoksi valita esimerkiksi fysiikan ja kemian.

–  Jos opinnot eivät kiinnosta tai motivoi, se vaikuttaa suoraan jaksamiseen, Virtala sanoo.

Hän kuitenkin tuo Laurosen tapaan esiin, että ylioppilaskirjoituksista ei tarvitse laudaturien riviä päästäkseen korkeakouluun.

–  Se on sellainen harha-ajatelma. Keskimäärin magnan papereilla pääsee yliopistoon, ja valitaanhan sinne kuitenkin myös valintakokeilla, Virtala sanoo.

Myönteisinä asioina barometrista Lauronen nostaa esille digitaitojen kehittymisen sekä tyytyväisyyden oppimisympäristöön, opetukseen sekä ohjaukseen. Myös toisen asteen maksuttomuus näyttäytyy opiskelijoille merkityksellisenä. Laurosen mukaan maksuttomuuden vaikutuksista kaivataan vielä lisää tutkimusta.

Virtalan mukaan on hienoa nähdä, että merkittävä osa on vastannut barometrissa maksuttomuuden vaikuttaneen jonkin verran tai merkittävästi siihen, että on hakeutunut lukioon.

Virtala kertoo, että nyt lukiot jatkavat keväällä alkanutta paluuta normaaliin.

–  Voi sanoa, että on oppinut arvostamaan lähikoulutusta eri tavalla. Lukioon mennään siinä iässä, että kasvetaan henkisesti ja itsenäistytään eri tavoilla. Se vaatii sosiaalista kanssakäymistä ja itsensä löytämistä, mikä tapahtuu parhaiten kouluympäristössä, Virtanen kiteyttää.