Nuorille tulossa syksyllä mahdollisuus suorittaa avoimen korkeakoulun opintoja maksutta

Ilman jatko-opiskelupaikkaa oleville nuorille on tulossa mahdollisuus opiskella avoimessa korkeakoulussa maksuttomasti opintosetelillä. Luonnos hallituksen esityksestä on parhaillaan lausunnoilla.

Opintosetelillä voisi opiskella enintään 30 opintopisteen laajuiset opinnot kahden vuoden aikana. Se oikeuttaisi myös opiskelua koskevaan ohjaukseen.

Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, joka alkaisi elokuussa. Hallitus linjasi siitä puoliväliriihessään viime vuoden keväällä.

Seteliin olisivat oikeutettuja nuoret, jotka ovat suorittaneet ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaana 1.12.2025–30.6.2028. Setelin saaminen edellyttäisi, että nuori on osallistunut korkeakoulujen yhteishakuun, mutta ei ole saanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai ei ole ottanut sitä vastaan.

Nykyisellään avoimen korkeakoulun opinnot saavat maksaa korkeintaan 45 euroa opintopistettä kohden.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) sanoo uudistuksen taustalla olevan erityisesti halu nostaa korkeakoulutettujen määrää. Tavoitteena on jo pitkään ollut, että puolet ikäluokasta olisi korkeasti koulutettuja. Tästä ollaan kuitenkin edelleen kaukana. Vuonna 2024 korkeasti koulutettuja oli vain hieman yli 39 prosenttia 25–34-vuotiaista.

Talvitie kuvaa opintoseteliä täsmätoimeksi, jolla on tarkoitus tavoittaa juuri niitä nuoria, joilla ei vielä korkeakouluopintoja ole. Hän huomauttaa, että esimerkiksi vuoden 2023 syksyllä korkeakoulussa aloittaneista joka neljännellä oli jo tutkinto tai toinen opiskelupaikka korkeakoulussa.

– Jos me jatkaisimme sillä, että vain lisäisimme paikkoja korkeakoulutukseen, koulutus kasaantuisi entisestään, Talvitie sanoo STT:lle.

Toinen motiivi uudistukselle on hänen mukaansa halu parantaa nuorten uskoa tulevaisuuteen.

– Koulutus on yksi keskeisimmistä asioista, joilla tulevaisuususkoa voi vahvistaa.

Talvitien mukaan korkeakoulut ovat suhtautuneet asiaan innostuneesti. Hän sanoo luottavansa siihen, että ne pystyvät kevään ja kesän aikana myös lisäämään opintotarjontaansa.

Uudistus saa kiitosta Suomen lukiolaisten liitosta. Puheenjohtaja Pietari Meriläinen sanoo STT:lle, että liitto on puhunut asian puolesta jo pitkään.

– Tämä on todella hyvä uudistus ja lisä ajatellen etenkin toisen asteen ja korkea-asteen välistä siirtymää ja välivuodelle jääviä nuoria.

Meriläinen huomauttaa, että alaansa vielä pohtivat nuoret voivat setelin avulla käydä kokeilemassa eri alojen opintoja. Jos ala on jo selvillä, voi avoimessa tehtyjä opintoja lukea myöhemmin hyväksi varsinaisissa opinnoissa.

– Me toivomme, että nyt todella tiukasti katsotaan tuloksia, joita tästä kokeilusta tulee. Ja sitten mieluusti tämä vakiinnutettaisiin ihan pysyväksi osaksi opetusjärjestelmää.

Hallituksen tavoitteena on myös mahdollistaa kokonaisen korkeakoulututkinnon suorittaminen maksullisesti avoimen korkeakoulutuksen opintojen perusteella. Asia on parhaillaan valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Talvitie sanoo, että tavoitteena on saada esitys eduskuntaan tulevana syksynä. Hän katsoo, että uudistus koskisi pääasiasiassa ihmisiä, jotka ovat jo työelämässä ja pystyvät maksamaan opinnoistaan.

– Jatkossakin pääväylä on maksuton korkeakoulututkinto. Tämä avoimen kautta suoritettava tutkinto on sitä täydentävää ja marginaalinen.

Talvitie ennakoi, että muutos voisi tulla käytäntöön aikaisintaan vuonna 2028. Silloin vaihtuu korkeakoulujen perusrahoituksen rahoituskausi.

Tätä muutosta Lukiolaisten liitto ei kannata. Se katsoo, että muutos hivuttaisi maksullisuutta osaksi koulutusjärjestelmää.

– Koulutuksen maksuttomuus on Suomessa keskeinen menestystekijä, koska se takaa hyvän koulutuksen kaikille tulotasosta riippumatta, Meriläinen sanoo.

– Maksullisuuden lisääminen koulutuksessa on tuhon tie.