Presidentti Niinistö kertoo IS:lle, että Venäjän joulukuiset vaatimukset aiheuttivat käänteen hänen ajatteluunsa

Presidentti Sauli Niinistö kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että hänen ajattelussaan Suomen turvallisuuspolitiikasta tapahtui käännekohta joulukuun alkupuolella. Tuolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati sitovia lupauksia siitä, että Nato ei laajene enää itään.

Niinistön mukaan vaatimus koski myös Suomea ja Ruotsia ja muodosti uuden rakenteellisen tilanteen, joka vei pohjaa hänen aikaisemmalta ajattelultaan.

–  Venäjän vaatimukset joulukuussa kertoivat, että Venäjä ei näe meitä sellaisena kuin se on kertonut näkevänsä eli sotilaallisesti liittoutumattomana, täysin suvereenina vakauden haltijana, vaan se näkikin meidät tietyllä tavalla etupiiriinsä kuuluvina tai alueina, joihin muilla ei ole asiaa, Niinistö sanoo IS:lle.

Presidentin mukaan Venäjän itse rakentama pohja Suomen ja Ruotsin roolille romahti, kun se esitti rajoittavia vaatimuksia niiden valintavaltaan.

Niinistö ei ole vielä kertonut avoimesti Nato-kantaansa, vaikka hän puhuu Natosta myönteiseen sävyyn. Hän sanoo IS:lle aikovansa kertoa Nato-kantansa viimeistään 12. toukokuuta. Tuolloin eduskunnassa on todennäköisesti juuri saatu käsiteltyä turvallisuusympäristön muutosta koskeva selonteko.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) aikoo kertoa Nato-kantansa ennen 14. toukokuuta pidettävää SDP:n puoluevaltuuston kokousta.