Naton huippukokous sai epävireisen alkusoinnun Espanjan tehtyä pesäeron liittolaisiinsa
Nato aloittaa tiistaina vuotuisen huippukokouksensa, jonka on määrä jäädä historiankirjoihin hetkenä, jona liittokunta sopii uudesta yhteisestä puolustusmenotavoitteestaan.
Liittolaisten on määrä luvata saavuttaa 3,5 prosentin puolustusmenot sotilaallisiin ydintarpeisiin seuraavan vuosikymmenen aikana, minkä lisäksi jäsenmaat lupaavat käyttää 1,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen liittyviin menoihin.
Yhtenäisyyttä vaativa hetki sai kuitenkin epävireisen alkusoinnun, sillä viikonloppuna ja maanantaina Espanja irrottautui prosenttitavoitteesta ja ilmaisi sopineensa itselleen erivapauden tavoitteesta.
Naton pääsihteeri Mark Rutte sai hiki hatussa vaalia Naton yhtenäisyyden julkisivua lehdistötilaisuudessa, jonka hän piti maanantaina ennen ensimmäisen isännöimänsä huippukokouksen alkua kotikaupungissaan Hollannin Haagissa.
– Kaikki liittolaiset ovat yhtä mieltä suorituskykytavoitteista. Olemme liittokunnassa, jossa me taistelemme yhdessä ja tarvittaessa kärsimme sekä kuolemme yhdessä yhteisen puolustuksemme puolesta, Rutte sanoo.
Rutte kiisti sen, että Espanja olisi saanut varsinaista erivapautta puolustusmenotavoitteesta. Yksittäiset maat eivät hänen mukaansa voi jättäytyä liittokunnan yhteisten päätösten ulkopuolelle.
Espanjan ja muiden jäsenmaiden välillä näyttää kuitenkin olevan sovittamaton ristiriita siitä, onko puolustusmenotavoite tarpeellinen yhteisten suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi.
– Espanja on sitä mieltä, että se voi saavuttaa ne (suorituskykytavoitteet) käyttämällä 2,1 prosenttia, Nato on vakuuttunut että Espanjan on käytettävä 3,5 prosenttia, Rutte sanoo.
Rutten mukaan Nato tarkastelee suorituskykytavoitteiden täyttymistä vuonna 2029, johon mennessä nähdään myös se, miten Espanja on onnistunut.
Myös STT:n tietojen mukaan Espanja ei olisi saamassa erivapautta. STT:n lähde arvioi, että kyse on ainoastaan Espanjan omasta tulkinnasta, jonka taustalla on sisäpoliittisesti vaikea tilanne.
Naton vuotuinen huippukokous pidetään tänä vuonna lyhyen kaavan mukaan. Se alkaa tiistaina valtionjohtajien illallisilla, ja keskiviikkona järjestetään Pohjois-Atlantin neuvoston kokous valtionjohtajien tasolla.
Tiistain ja keskiviikon kokoukseen osallistuvat Suomesta presidentti Alexander Stubb, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Neuvottelut Nato-maiden yhteisestä julkilausumasta jatkuivat viime hetkiin asti maanantaina. Asiasta kertoi maanantaina Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker toimittajille pidetyssä puhelussa.
Whitaker ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, tukeeko Yhdysvallat julkilausumassa sellaista kieltä, jossa Venäjä nimettäisiin liittokunnan suurimmaksi uhaksi.
– Uskon täysin, että julkilausuma on suorapuheinen ja ytimekäs, ja se heijastaa kaikkien liittolaisten puolustustarpeita.
Yhdysvaltojen mukaan Venäjän Natolle luoma haaste on pääsyy, minkä takia Nato-maat ovat nyt sitoutumassa puolustusmenojen kasvattamiseen 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Whitaker luonnehti Haagissa tällä viikolla pidettävää huippukokousta historialliseksi hetkeksi liittoumalle.