Lukijalta: Helikopterit hävinneet jo drooneille – kuinka käy hävittäjille?
Yhdysvallat lakkauttaa syyskuun puoliväliin mennessä kaikki armeijan reserviin kuuluvat helikopteriyksikkönsä. Pentagon perustelee ratkaisua asevoimien modernisoimisella. Tavoitteena on ohjata resursseja uusiin teknologioihin, kuten drooneihin ja tekoälyyn.
Lakkauttamisesta tehdyn selvityksen mukaan helikoptereista saatu hyöty varsinaisiin taistelutoimiin on vähäistä. Vietnamin sodassa niitä käytettiin aluksi sissien takaa-ajossa, mutta pudotuslukujen kasvaessa koptereiden tehtävät muuttuivat henkilöiden ja materiaalin kuljetuksiksi selustassa.
Afganistanin sodassa helikopterit olivat helppoa riistaa talibanien olkapääohjuksille. Siksi niitä ei päästettykään taistelutehtäviin.
Suomi tilasi vuosituhannen vaihteessa parikymmentä NH90-kuljetuskopteria puolustusvoimain komentajan tekemällä satulapäätöksellä.
Tarveselvitystä hankkeesta ei tehty, mikä ihmetytti puolustusvaliokunnan puheenjohtajaa Kalevi Lammista. Kun eduskunnan hyväksyttäväksi tuotiin määrärahaesitys taisteluhelikoptereiden hankkimisesta, lopetti eduskunta rahan kylvämisen koptereihin.
Vuosia kestäneen odottelun jälkeen Suomi sai riesakseen NH-ysikymppisensä tietämättä itsekään, mitä niillä tehtäisiin. Niille ei ole löytynyt sopivaa sodan ajan tehtävää, sillä pelkällä ovensuuaseella ei pärjätä taistelussa. Pelastustehtäviin ne ovat taas liian kömpelöitä.
Kaiken lisäksi niiden pitäminen lentokelpoisena on tuottanut suuria vaikeuksia. Yli puolet NH90-kuljetushelikoptereista on jatkuvasti poissa käytöstä. Koneet ovat joko huollossa, korjattavana tai päivitettävänä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö myönsi marraskuussa 2015, että jälkikäteen arvioituna hankinta oli virhe. Kaupat olisi silloin voitu perua, mutta sotilasjohdon ylpeys esti tunnustamasta petetyksi tulemista. Keksittiin keinotekoisia tehtäviä, joihin NH-ysikymppiset muka sopivat.
Rikkaalla Suomella oli varaa tulla petetyksi ja maksaa oppirahat virhehankinnoista. Kansalle ei saanut antaa sellaista kuvaa, etteivätkö kenraalit olisi asekaupan asiantuntijoita. Lähitulevaisuudessa odottivat näet HX-hankinnat.
Köyhä Norja ymmärsi kyllä peruuttaa kaupat tilaamastaan 14 NH-kuljetuskopterista heti, kun maan puolustusvoimat oli todennut, ettei tuote vastannut lupauksia. Myös Ruotsi luopui tilaamistaan NH90-koneista.
Australia lopetti vuonna 2023 NH90-koneilla lentämisen. Niitä yritettiin myydä, mutta kiinnostuneita ostajia ei löytynyt. Yksi 44:stä meni kaupaksi. Loput haudattiin maahan.
Ruotsin ja Norjan esimerkit osoittavat, että kalliit asekaupat voidaan peruuttaa, jos kaupan kohde ei täytä niille luvattuja vaatimuksia. Sota Ukrainassa on puolestaan todistanut vääräksi Suomen kansalle syötetyn väittämän, että aikamme sodat olisivat ennen kaikkea kaukovaikuttamista ja että pärjätäksemme puolustustaistelussa Venäjää vastaan meillä tulee olla 64 kappaletta maailman kalleinta hävittäjää.
F-35-hävittäjiin on nyt varattu 10 miljardia euroa. Tiedossa on, että loppulasku indeksikorotuksineen ja pitkän kantaman ohjuksineen tulee olemaan lähellä 15 miljardia. Ukrainan rintamalta ei kuitenkaan ole kuulunut uutisia hävittäjäkoneiden saavutuksista.
Voiton avaimet ovat olleet raskaalla tykistöllä, ilmatorjuntaohjuksilla ja drooneilla. Sotaväen johdon kannattaisi kestää hetken häpeä ja myöntää, että väärin tuli veikattua. Korjausliikettä kaivataan.
Tuomo Hirvonen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/