Näkökulma: Viron uuden hallituksen politiikka on iso kysymysmerkki – aikooko Ekre kerätä edelleen irtopisteitä populistisilla heitoilla?
Virossa maanantaina sinetöity keskustapuolueen, oikeistopopulistisen Ekren ja konservatiivisen Isänmaan hallituspohja perustuu yleisluontoiselle hallitusohjelmalle.
Keskustapuolue ja Isänmaa torjuivat maaliskuun alun parlamenttivaaleissa suurimman puolueen aseman säilyttäneen reformipuolueen neuvottelutarjoukset ja kävivät kolme viikkoa kestäneet hallitusneuvottelut oikeistopopulistisen Ekren kanssa.
Pitkään oppositiossa ollut keskustapuolue nousi pääministeripuolueeksi kesken viime vaalikauden. Jüri Rataksen johtama keskustapuolue jatkaa myös vaalien jälkeen hallituksen vetäjänä.
Suomen kokoomuksen kanssa samassa Euroopan kansanpuolueessa oleva Isänmaa on menettänyt kannatustaan Ekrelle, vaikka on muuttanut retoriikkaansa aiempaa konservatiivisempaan suuntaan.
Isänmaa halusi nyt olla nostamassa Ekreä hallitusvastuuseen, jotta se ei voisi yhä kasvattaa kannatustaan oppositiosta käsin.
Hallitusohjelma on lyhyempi kuin yleensä Virossa.
Ja moni asia on jätetty pois, koska kukaan ei tiedä, miten hallitus käytännössä työskentelee ja millaista politiikkaa se harjoittaa, sanoi politiikan tutkija Tõnis Saarts Viron television Aktuaalne kaamera -ohjelman haastattelussa.
Yksityiskohtaisen hallitusohjelman sijaan uusi hallitus lupaa lisätä kansanäänestyksiä. Ekre on toivonut kansanäänestystä esimerkiksi avioliittolaista, jotta samaa sukupuolta olevien liitot torjuttaisiin.
Saartsin mukaan on epäselvää, aikooko Ekre hallituksessa kerätä irtopisteitä samanlaisella populistisella puheella, jota se oppositiosta käsin viljeli, vai omaksuuko puolue rakentavamman linjan.
– Tämä on ehdottomasti koalition tulevaisuuden avainkysymys, Saarts arvio.
Ekren kansallismielinen, maahanmuuttovastainen ja ennakkoluuloja lietsova suhtautuminen seksuaali- ja muihin vähemmistöihin on synnyttänyt lyhyessä ajassa Viroon syrjintää ja vihapuhetta vastustavan Kõigi Eesti -liikkeen, joka järjestää ensi sunnuntaina Viron historian käännekohdista muistuttavalla Tallinnan laululavalla suvaitsevaisuutta ja mielipiteenvapautta tukevan konsertin.
Pääministeri Jüri Rataksen tulevan hallituksen nuorin ministeri Tanel Kiik (29) korosti äskettäisessä televisiohaastattelussa, ettei keskustapuolue hyväksy kansallisiin tai sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää eikä sellaiseen viittaavaa löydy myöskään hallitusohjelmasta.
Sopu hallitusohjelmasta ja salkkujaosta syntyi viime viikolla ennen Viron parlamentin riigikogun ensimmäistä istuntoa. Osoitus uuden koalition syntymisestä oli Ekren edustajan valinta riigikogun puhemieheksi.
Kullekin puolueelle on tulossa viisi ministeriä. Ministeriehdokkaiksi on nimetty kaksi naista ja 13 miestä.
Viron komissaariehdokkaaksi on nousemassa nykyisen hallituksen superministeri Kadri Simson.
Presidentti Kersti Kaljulaid on aiemman lupauksensa mukaisesti kuitenkin nimittänyt hallitustunnustelijaksi suurimman puolueen puheenjohtajan, reformipuolueen Kaja Kallaksen. Reformipuolue neuvottelee tämän viikon ajan sosiaalidemokraattien kanssa.
Vähemmistöhallituksen muodostaminen kuitenkin kaatunee ensi maanantaina riigikogussa äänin 45–56, vaikka Kallas on yrittääkin houkutella kriittisesti Ekre-yhteistyöhön suhtautuvia keskustapuolueen ja Isänmaan kansanedustajia taakseen.
Parlamenttikäsittelyn jälkeen Kaljulaid antaa hallituksen muodostamisen Jüri Rataksen tehtäväksi.
Kaja Kallas ilmoitti välittömästi vaalituloksen selvittyä, että reformipuolue voisi muodostaa hallituksen joko Isänmaan ja sosiaalidemokraattien tai pelkästään keskustapuolueen kanssa – yhteistyö Ekren kanssa oli suljettu pois jo ennen vaaleja.
Ensimmäisen neuvottelukierroksen jälkeen reformin puoluehallitus päätyi aloittamaan hallitustunnustelut keskustapuolueen kanssa. Kallaksen mukaan keskustelut ohjelmatavoitteista ratkaisivat. Lisäksi Isänmaan ja sosiaalidemokraattien yhteistyön arvioitiin olevan hyvin riitainen.
Keskustapuolueen puoluehallitus hylkäsi Kallaksen neuvottelutarjouksen ja päätti äänin 13–4 aloittaa neuvottelut Ekren ja Isänmaan kanssa.
Vähemmistöön äänestyksessä jääneet ja muutenkin hallitusratkaisua julkisuudessa kritisoineet ovat näkyviä venäjänkielisiä poliitikkoja, joille Ekren nuiva ja jopa vihamielinen suhtautuminen kielivähemmistöön on ollut vaikea pala.
Hallitusohjelma lupaa helpottaa kansalaisuutta vailla olevien harmaan passin omistajien kansalaisuuden saamista, mutta isompi kielivähemmistöä huolestuttava asia voi olla venäjänkielisen koulutuksen asema.
Koalitiota vastaan äänestäneistä Raimond Kaljulaid erosi viime perjantaina puolueesta ja jatkaa riigikogussa riippumattomana kansanedustajana. Hän on myös ehdolla Euroopan parlamenttiin omalla listallaan.
Keskustapuolueen ääniharava Mihhail Kõlvart jättää kansanedustajan paikkansa ja saa vaikutusvaltaisen paikan Tallinnan kaupunginjohtajana. Riigikogun jättää myös muutama muu keskustapuoluelainen jatkaakseen entisissä viroissaan.
Ennen vaaleja hallituspaikkaa havitellut Yana Toom jatkanee Euroopan parlamentin jäsenenä.
Alden sisällä Rataksen yhteistyö oikeistopopulistien kanssa on tyrmätty jyrkästi.
Viron keskustapuolue lasketaan keskustavasemmistoon, mutta se kuuluu Euroopan parlamentissa samaan liberaaliin Alde-ryhmään reformipuolueen kanssa.
Alden sisällä Rataksen yhteistyö oikeistopopulistien kanssa on tyrmätty jyrkästi. Belgian entinen pääministeri Guy Verhofstadt kirjoitti Ratakselle koalitioneuvottelujen alettua, että Ekre-yhteistyö vahingoittaa Viron yhteiskuntaa ja geopoliittista asemaa ja on vahingoksi erinomaiselle yhteistyölle liberaaliperheessä.
Ratas kuittasi kritiikin toteamalla, että uusi koalitio kunnioittaa virolaisten äänestäjien tahtoa.
Riigikogun vaaleissa reformipuolue sai 34 paikkaa (vuoden 2015 vaaleissa 30), keskustapuolue 26 (27), Ekre 19 (7), Isänmaa 12 (14), sosiaalidemokraatit 10 (15). Maaliskuun vaaleissa pudonneella vapaapuolueella oli edellisessä parlamentissa 8 paikkaa.