Näkökulma: Budjettiriihi oli helppo rasti – Rinteen hallituksen työ sai uutta virtaa 

Työministeri teki voitavansa, mutta työllisyyspolitiikassa oppositiolle jää väistämättä pelin paikka, Pekka Pohjolainen arvioi näkökulmassaan
Budjettiriihi

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen hallituksella ei ollut lopulta minkäänlaisia vaikeuksia selviytyä ensimmäisestä kunnon testistään, valtion ensi vuoden talousarvioesityksen kokoamisesta.

Budjettiriihi vietiin läpi yhdessä päivässä, kuten ennakkoon jo osattiin ounastellakin. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) elokuussa laatiman budjettiehdotuksen jäljiltä jatkoneuvotteluja vaati vain muutama merkittävämpi kysymys, näkyvimpänä korkeakoulujen lisärahoitus. Siihen tuli lopulta 60 miljoonan euron korotus jo ensi vuodesta lukien, kuten tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) ja hallituskumppanit halusivat. Myös indeksikorotukset tehdään täysimääräisenä.

Ainakin heti tuoreeltaan Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti sai niin myötäsukaiset ja tyytyväiset arviot lukuisilta etujärjestöiltä, että hallituksen pitäisi pärjätä sen kanssa alkutaipaleellaan ilman mitään vaikeuksia. Jos hallituksen ensimmäiset kuukaudet olivatkin hienoista kyräilyä joidenkin puolueiden kesken, budjettisovun pitäisi poistaa pulinat ja koota rivit.

Hallitukselle sopii luultavasti mainiosti myös vastata jo pian mahdolliseen opposition työllisyysvälikysymykseen, jota kokoomus on pitkin syksyä väläytellyt. Valmis välikysymys odottanee jo kokoomuksen pöytälaatikossa kiikuttamista eduskunnan keskuskansliaan.

Jo ennakkoon oli tiedossa, että työllisyyspolitiikan osalta oppositiolle jää iskun paikka. Työministeri Timo Harakka (sd.) teki sinänsä kaiken voitavansa kuurnimalla kokoon 25 kohdan työllisyyspaketin.

Kun hallituksen työllisyyspolitiikkansa avuksi valjastamista työmarkkinapöydistä ei ollut vielä tulossa esityksiä, Harakka joutui poliittisen pääomansa ja pelivaransa puitteissa kokoamaan esityksensä pienistä puroista ”pehmeämpiä” toimia.

Harakan paketti pureutuu työllistymisen esteisiin niin monelta kantilta, että jonkinlaisia vaikutuksiakin pitäisi olla. Seuraava tarkistuspiste on keväällä pidettävä kehysriihi, jonne odotetaan myös työmarkkinajärjestöjen esityksiä muun muassa paikallisen sopimisen edistämisestä.

Vuoden päästä budjettineuvotteluissa 30 000 uutta työpaikkaa pitäisi olla koossa, muuten hallituksen urakka alkaa käydä tuskaiseksi 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisessa.

Budjettiriihen ratkaisuihin sisältyi oikestaan vain yksi yllätys, sekin pienehkö. Yritystukien karsimista pohtineessa valtiosihteerityöryhmässä jopa ylitettiin asetettu tavoite sadan miljoonan leikkauksesta tukiin. Ratkaisuksi löytyi parafiinisen dieselöljyn veroalennuksen alentaminen 120 miljoonalla eurolla.

Ympäristölle haitallisiin yritystukiin palataan hallituksessa kuitenkin vielä. Ensi vuonna toteutettavan energiaverouudistuksen yhteydessä arvioidaan myös polttoturpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeen energiakäyttö voidaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Budjetin panostukset ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan ja 100 miljoonan lisäys luonnonsuojelun rahoitukseen tekevät luultavasti hyvää myös hallituksen sisäiselle koheesiolle.

Vihreät joutui kevään hallitusneuvotteluissa monessa kohtaa taipumaan kynnyskysymyksistään rystyset valkoisina kiinni pitäneen keskustan edessä. Luonnonsuojelurahat osin kertaluonteisinakin saattavat hoitaa mahdollisia henkisiä haavoja.

Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys jää tasan kahden miljardin euron verran alijäämäiseksi. Sitä voi pitää varsin kohtuullisena tilanteessa, jossa hallitusohjelman uudistuksia toimeenpannaan etunojassa ja joudutaan vastaamaan kotimaisella elvytyksellä ulkomaailman taloudelle aiheuttamiin uhkiin.

Ikävä kyllä tulevina vuosina alijäämän arvioidaan edelleen kasvavan noin neljään miljardiin. Se johtuu osin tulevasta hävittäjähankinnasta ja siihen varatusta 1,5 miljardin vuosittaisesta rahoituksesta vuodesta 2021 eteenpäin.