Muovin kierrätykseen opittu suomalaiskodeissa, jätettä on vietävä ulkomaillekin hyödynnettäväksi
Muovi voi asiantuntijoiden mukaan oikein käytettynä ja kierrätettynä olla mainettaan parempi materiaali ympäristön ja kiertotalouden kannalta.
Kuitenkin liian suuri osa muovista päätyy yhä jätteeksi ensimmäisen käyttökerran jälkeen tai joutuu luontoon asianmukaisen jätehuollon sijasta.
Muovin arvosta hukataan muovipakkausalan tuottajayhteisön Uusiomuovi Oy:n mukaan jopa 95 prosenttia silloin, jos materiaali käytetään vain kerran ja lyhyen aikaa.
Suomessa muovia voidaan käyttää uudelleen noin viisi kertaa ensisijaiseen käyttöön, kuten uusien muoviesineiden valmistamiseen.
Suomalaisissa kotitalouksissa muovipakkausten erilliskeräykseen on alettu sinänsä tottua, jopa niin hyvin, että kaikkea muovijätettä ei pystytä kotimaassa hyödyntämään.
– Kotitalouksien muovipakkauksia kerätään noin kolmannes enemmän kuin kotimaassa ehditään kierrättää. Tavallisen kuluttajan roska-astiasta muovi päätyy yhä useammin uusiokäyttöön Fortumin Riihimäen muovijalostamon kautta, kertoo muovipakkausalan tuottajayhteisön Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini.
Kotitalouksien muovipakkausten kierrättäminen aloitettiin Suomessa vuonna 2016. Soinin mukaan viime vuonna asumisessa syntyvien muovipakkausten kierrätys kasvoi lähes 80 prosenttia edellisvuodesta.
– Kesäkuusta alkaen muovijätettä on alettu viedä Ruotsiin ja Saksaan kierrätettäväksi, koska kaikkea muovijätettä ei ehditä enää käsitellä Riihimäellä. Näiden maiden viranomaisten kanssa on sovittu tarkasti kierrätyksen yksityiskohdista, Soini kertoo.
Suomeen ei Soinin mukaan olla rakentamassa uutta muovijalostamoa ennen kuin valmisteilla oleva jäteuudistuslaki on valmis.
Uuteen lakiin on ehdotettu vaatimusta siitä, että jatkossa tuottajayhteisön tulisi hoitaa kaikkien pakkausmateriaalien kierrätys.
Soinin mukaan uudistus aiheuttaisi parhaimmillaankin ainakin parin vuoden viivästyksen uuden kotimaisen kierrätyskapasiteetin syntymiseen.
– Toteutuessaan tämä vaatimus lopettaisi nykyisen Uusiomuovi Oy:n toiminnan ja aiheuttaisi parhaimmillaankin ainakin parin vuoden katkoksen ennen kuin uutta kotimaista kierrätyskapasiteettia saataisiin lisää, Soini kertoo.
Ruotsissa ja Saksassa muovin kierrätysaste ei ole Soinin mukaan aivan yhtä korkea kuin Suomessa.
– Suomessa muovia voidaan käyttää uudelleen noin viisi kertaa ensisijaiseen käyttöön, kuten uusien muoviesineiden valmistamiseen. Tämän jälkeen toissijaiseen käyttöön, kuten kuormalavojen valmistukseen, muovia voidaan kierrättää vielä toiset viisi kertaa, Soini sanoo.
EU:n alueella keskimärin vain alle kolmannes syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten. EU:n tasolla muovin kierrätyksen kehittäminen on katsottu tavoiteltavaksi linjaksi, jolla vastata muoviongelmaan, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston kiertotalouden asiantuntija Karoliina Rasi.
– Kierrätyksen pitää kuitenkin tapahtua EU:ssa, eikä niin, että viemme jätteitä kehittyviin maihin, kuten aiemmin tehtiin. Muovin vienti ulos EU:sta onkin puolittunut vuosien 2016–2019 aikana, Rasi toteaa.
Muovijätteen viemiseen tarvitaan Rasin mukaan nykyään vastaanottajamaan etukäteislupa, kun muovijätettä viedään EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle.
– Muovimateriaalit ja muovituotteet ovat kuitenkin erittäin resurssitehokkaita koko elinkaaren ajan, auttaen meitä välttämään ruokahävikkiä, säästämään energiaa ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä, Rasi arvioi.
Myös Sitran Ilmastoratkaisujen tiimin projektikoordinaattori Alexander Kohl sanoo, että muovi on kiertotalouden näkökulmasta kiinnostava materiaali.
Mahdollisuuksia siinä piilee niin kierrätyksen, uudelleenkäytön kuin uusien liiketoimintamahdollisuuksienkin näkökulmasta.
Samaan aikaan etenkin luontoon ja vesistöihin päätyvät, hitaasti hajoavat mikromuovit aiheuttavat maailmanlaajuisen ongelman.
– Muovien kestävämpää käyttöä pohtiessa on hyvä lähteä liikkeelle siitä ajatuksesta, että kaikkein kestävintä muovin kulutusta on se, joka ei tapahdu lainkaan, Kohl toteaa.
Turhan kulutuksen ja roskaamisen vähentäminen onkin keskeinen keino vähentää muovin aiheuttamia ympäristöhaittoja. Muovijätteen lajittelua ja kierrättämistä voidaan Kohlin mukaan tehostaa esimerkiksi uudistamalla keräysvaatimuksia ja lisäämällä muovinkeräyspaikkoja.
– Muovihaasteen selättämiseksi vaaditaan myös uusia ratkaisuja, kuten kierrätysteknologioiden kehittämistä ja uusia, perinteistä muovia korvaavia biopohjaisia materiaaleja. Näiden tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa suomalaiset yritykset voivat hyvinkin ottaa kärkiaseman, Kohl arvioi.
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Juha-Matti Katajajuuren mukaan muovin ja sitä korvaavien materiaalien ympäristövaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa kokonaiskuvan muodostamista varten.
– Muovin ympärillä liikkuva keskustelu perustuu tällä hetkellä pitkälti mielikuviin eikä tutkittuun tietoon. Esimerkkinä voidaan sanoa, että monet ikään kuin muovittomina markkinoidut pakkaukset on oikeasti valmistettu materiaalista, joka myös luokitellaan muoviksi, Katajajuuri toteaa.
Katajajuuren mukaan muoviin pakatun ruokatuotteen elinkaaren aikana muovipakkaus muodostaa tyypillisesti vain muutamia prosentteja päästöistä.
Kokonaisuuteen ja eri ympäristövaikutuksiin vaikuttavat Katajajuuren mukaan raaka-aineiden hankinta ja jalostus, materiaalin valmistaminen, kuljetukset, käyttö, käytöstä poisto, lajittelu ja jätteiden keruu, sekä näiden lisäksi vielä tuotteen uudelleen hyödyntäminen sekä suorituskyky sitä käytettäessä.
– Tarvitsisimme kokonaisvaltaisempaa tietoa ja vertailua muovin ja vaihtoehtoisten materiaalien ympäristövaikutuksista ja suorituskyvystä, jotta eri käyttötapauksissa voitaisiin valita parhaat ratkaisut ja samalla kokonaiskuvaa voitaisiin muodostaa luotettavalla tavalla. Tällaisen score-mittarin kehittäminen onkin Lukessa suunnitteilla, Katajajuuri tiivistää.