Ministeri Mikkonen: Ilmastotoimien tahtia on kiristettävä nopeasti

Glasgow’n ilmastokokouksessa päästiin sopuun. Monet toimijat reagoivat myöhään lauantaina kokouksen lopputuloksiin.
Ilmastokokous

Glasgow’n lauantaina päättyneen ilmastokokouksen päätös pitää Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen yhä saavutettavissa, arvioi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotteessa.

Etenemistä kohti Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta tarkastellaan jatkossa vuosittain. Mikkosen mukaan vuosittainen tarkastelu tuo tarvittavaa painetta, koska ilmastotoimien tahtia on kiristettävä nopeasti.

Kokouksessa saatiin valmiiksi yli viiden vuoden työn jälkeen Pariisin sopimuksen sääntökirja. Ministeri Mikkosen mukaan se osoittaa, että maailman maat pystyvät yhteistyössä löytämään ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseen.

Monet toimijat reagoivat myöhään lauantai-iltana kokouksen lopputuloksiin. Esimerkiksi energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry katsoo tiedotteessaan, että neuvottelujen tulos ei takaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutumista, mutta fossiilitaloudesta irtautumisessa otettiin varovaisia edistysaskeleita.

Energiateollisuuden mukaan yhä useampien maiden sitoutuminen päästöjen vähentämiseen merkitsee Suomelle parantuvia vientinäkymiä, kun muut maat asettuvat asteittain samalle viivalle pyrkimyksissään vähentää päästöjä.

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) kertoo tiedotteessa pitävänsä ilmastokokouksen merkittävimpänä tuloksena sitä, että Pariisin ilmastosopimuksen auki olleista yksityiskohdista päästiin sopimukseen.

Epäonnistumiseksi luonnonsuojeluliitto katsoo sen, että fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamisen tavoitteesta ei saatu sovittua riittävällä tavalla. Sopu ilmastorahoituksesta jäi SLL:n mukaan vajaaksi.

Ympäristöjärjestö WWF:n tiedotteen mukaan neuvottelujen lopputulos jäi pettymykseksi. WWF:n mukaan rahoitus osoittautui odotetusti neuvottelujen vaikeimmaksi kysymykseksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen käytettävä rahoitus pyritään kaksinkertaistamaan vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä, mutta WWF:n mukaan tarve olisi moninkertainen.