Ministeri Harakka EU:n ilmastopaketista: Päästövähennykset liikenteessä tarpeen – "Erityisen tärkeää on, että ymmärretään biokaasun mahdollisuudet tieliikenteessä"

Valtioneuvosto on linjannut kantojansa Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksiin, joiden tarkoituksena on vähentää tie-, meri- ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.
Ilmastopaketti

Ehdotukset koskevat liikenteen osalta päästökaupan laajentamista tie- ja meriliikenteeseen ja nykyisen lentoliikenteen päästökaupan tehostamista, uusien autojen päästörajojen kiristämistä, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittämistä sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämistä lento- ja meriliikenteessä.

– Kaikilla sektoreilla tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Se koskee liikenteen lisäksi kaikkia muitakin inhimillisen tuotannon alueita. EU:ssa ja Suomessa tieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

Harakan mukaan on tärkeää havaita, että EU-jäsenmailla ja erityisesti edistyksellisimmän ilmastolinjan jäsenmailla on nyt erinomainen tilaisuus uudistaa talouttaan ja parantaa kilpailukykyään.

– Valmiuspaketti tarjoaa elinkeinoelämälle ennakoitavuutta. Yhdistettynä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan on odotettavissa todellinen ekologisten investointien aalto, suuren mittakaavan ilmastoteollinen läpimurto. Nyt on h-hetkemme hyödyntää käynnissä olevan energiamurroksen mahdollisuudet ja kehittää kestäviä ratkaisuja, teknologioita, tuotteita ja palveluja, joilla on myös globaalia kysyntää, ministeri Harakka jatkaa.

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tavoite edellyttää, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050. Valtioneuvoston tavoitteena siis on, että nyt alkavat neuvottelut johtavat siihen, että vuodelle 2030 asetettu vähintään 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan.

Komissio ehdottaa tieliikenteen ja rakennusten yhteistä päästökauppaa, joka on erillinen nykyisestä EU:n päästökaupasta. Huutokauppa päästöoikeuksilla alkaisi vuonna 2026. Valtioneuvosto suhtautuu esitykseen uudesta päästökaupasta lähtökohtaisesti myönteisesti.

– Ehdotettu päästökauppa ohjaisi päästövähennyksiin kaikkialla EU-alueella. Neuvottelut ovat kuitenkin vasta alussa ja moni tärkeä kysymys on vielä auki, Harakka sanoo.

Suomi kannattaa komission ehdotusta hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista henkilö- ja pakettiautoille. Esimerkiksi uusille henkilöautoille raja-arvo olisi 55 prosenttia vuonna 2030 eli autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on 37,5 prosenttia.

Harakan mukaan 55-valmiuspaketin aloitteet tukevat osaltaan Suomen omia kansallisia ilmastotavoitteita.

– Liikenteen päästöjen puolittamisesta tämän vuosikymmenen aikana päätettiin jo Sipilän hallituksessa, ja Marinin hallitus on etsinyt siihen keinot. Esimerkiksi ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvojen sääntely vaikuttaa suoraan siihen, milloin, millaisia ja miten puhtaita ajoneuvoja saamme kotimaan markkinoille. Erityisen tärkeää on, että ymmärretään biokaasun mahdollisuudet tieliikenteessä. Tämä tuodaan selkeästi esiin Suomen kannassa.

Lisäksi komissio haluaa kehittää EU:n laajuista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria. Valtioneuvosto tukee pääpiirteittäin ehdotuksen tavoitteita. Hallitus pitää tärkeänä, että sähköautoiluun on mahdollisuus kaikkialla matkareitistä riippumatta. Raskaaseen liikenteeseen voidaan tarvita joustoja harvaan asutuilla alueilla.

Valtioneuvosto tukee meriliikenteen liittämistä päästökauppaan ja EU-tason toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi meriliikenteessä. Toimien tulee vähentää päästöjä tehokkaasti ja huomioida jäsenvaltioiden kilpailukyky. Lainsäädäntöehdotusten yhteisvaikutusten arviointia on tärkeää jatkaa.

– Suomen maantieteellinen olosuhde on erityinen, harva asutus kaukana Keski-Euroopan markkinoista. Ulkomaankauppamme on lähes täysin merikuljetusten varassa. Meret jäätyvät talvisin. Kuljetuskustannuksemme ovat jo lähtökohtaisesti monia verrokkimaita korkeammat. Erityisenä haasteenamme on se, että talvimerenkulun vaatimukset huomioidaan merenkulun päästökaupassa. Tämä teema tuodaan selkeästi esiin Suomen kannoissa, Harakka toteaa.

Lentoliikenteen päästökauppaan komissio hakee lisää tehoa vähentämällä lentoyhtiöille ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrää. Ehdotuksen mukaan päästöoikeudet siirrettäisiin kokonaisuudessaan huutokaupan piiriin vuonna 2027. Valtioneuvosto tukee lentoliikenteen päästökaupan tehostamista.

Jatkoneuvotteluissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten päästökaupan tehostaminen vaikuttaa lentoliikenteen saatavuuteen alueellisesti. On myös arvioitava riskiä, että lentoliikenne ohjautuisi EU:n ulkopuolelle päästökaupan välttelystä johtuen.

Lisäksi päästökauppadirektiivin muutoksilla pantaisiin toimeen Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa sovittu päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsia (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation). EU:n päästökaupan ja Corsian yhteensovittamista tulee vielä jatkoneuvotteluissa arvioida huomioiden maailmanlaajuisten ilmastotoimien tehokas edistäminen.

Komissio ehdottaa uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä myös lentoliikenteessä. Hallitus tukee EU-tason toimia, joilla edistetään uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä. Samalla pitää huomioida lentoliikenteen toimintaedellytykset.