Miksi norjalaisilla on usein kaksi sukunimeä? – Asiantuntija kertoo syyn
Moni urheilun seuraaja on varmasti kiinnittänyt huomiota siihen, että norjalaisilla on usein kolmiosainen nimi.
Hiihdon supertähti on Johannes Høsflot Klæbo, ampumahiihtoa dominoi puolestaan vuosikaudet Johannes Thingnes Bø. Nimikäytäntö on tuttu myös politiikan seuraajille. Norjan keskustaa johtaa Trygve Slagsvold Vedum ja maan pääministeri on Jonas Gahr Støre.
Miksi norjalaisilla vaikuttaa olevan kaksi sukunimeä?
Ei kuitenkaan kaikilla. Naisten hiihdon supertähti on Therese Johaug, 400 metrin aitajuoksun maailmanennätysmies on puolestaan Karsten Warholm. Norjan ex-pääministeri on Erna Solberg.
Mistä oikein on kysymys?
Norjassa käytetään usein välinimeä, sanoo ruotsin kielen nimistönhuoltaja Maria Vidberg Kotimaisten kielten keskuksesta Suomenmaalle.
Vidbergin mukaan välinimen käyttö perustuu lakiin. Norjan kieliviranomaisen Språkrådetin mukaan maan nimilaki tunnistaa etunimet, välinimet sekä sukunimet.
Termi mellomnavn eli välinimi otettiin käyttöön Norjan nimilaissa vuonna 1964.
– Johannes Høsflot Klæbon kohdalla Johannes on etunimi, Høsflot välinimi ja Klæbo sukunimi. Therese Johaug taas käyttää julkisesti ainoastaan etu- ja sukunimeään. Hänellä saattaa olla myös välinimi, jota hän ei ilmeisesti kuitenkaan julkisuudessa käytä, Vidberg kertoo sähköpostitse.
Vidbergin mukaan Norjassa käytettävät välinimet muistuttavat sukunimiä.
Välinimeksi voi valita esimerkiksi jommankumman vanhemman, puolison tai isovanhempien sukunimen tai välinimen.
Välinimeä ei kuitenkaan voi liittää yhdysmerkillä yhteen viereisen sukunimen kanssa, kuten esimerkiksi Suomessa usein tehdään. Norjassa välinimi ei siis ole osa sukunimeä.
Usein norjalaisiin välinimeä käyttäviin urheilijoihin kuitenkin viitataan pelkästään heidän sukunimellään.
Johannes Høsflot Klæboa kutsutaan Johannes Klæboksi tai pelkästään Klæboksi. Mikseivät urheiluselostajat kutsu häntä Høsflot Klæboksi?
Vidbergin mukaan norjalaiseen viittaaminen pelkästään sukunimellä on aina oikein.
Språkrådet suosittaa, että suku- ja välinimiä käytetään nimenkantajan oman toivomuksen mukaan.
– Varsinkin aiemmin pelkän sukunimen käyttö oli tavallista, mutta nykyään moni norjalainen käyttää myös välinimeään julkisesti. Urheilijoista voi yleensä käyttää nimiä sen mukaan, miten urheilija itse on ilmoittanut nimensä lähtölistaan.
Entä miten suomen kielessä toimitaan norjankielisten kirjaimien kanssa? Esimerkiksi pääministeri Støren sukunimi kirjoitetaan usein suomalaismedioissa Störe.
– Jos norjankielisissä nimissä on norjankielisiä kirjaimia (esimerkiksi ø), ne tulisi säilyttää myös suomen- ja ruotsinkielisissä yhteyksissä, Vidberg summaa.
Välinimeä käytetään usein myös Tanskassa. Aiemmin se kuului myös Ruotsin nimilainsäädäntöön.