"Massavalvonnasta puhuminen on palturia" – Tiedustelulain valmistelu puolimatkassa

Valmisteilla olevan uuden tiedustelulain vaikutus tavallisen ihmisen yksityisyyteen on mitätön, sanoo lain valmistelutyöryhmän sihteeri, sisäministeriön erityisasiantuntija Marko Meriniemi.

– Siitä ei tarvitse olla huolissaan, ellei suunnittele terrori-iskua tai veljeile ISIL:in kanssa, Meriniemi viittaa Lähi-idässä kalifaatin perustaneeseen terroristijärjestöön.

Meriniemen mukaan lain tarkoitus olisi laajentaa viranomaisten valtuuksia kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Nykyisin uhkiin liittyvää, todella varhaisen vaiheen tietoa ei ole mahdollista saada.

Suomessa on ollut tarve arvioida viranomaisten tiedusteluvaltuuksia jo pidempään.

Meriniemen mukaan Suomi on harvoja Euroopan maita, joissa tiedustelulakia ei vielä ole.

Digitaalinen ympäristö on laajentanut niin poliisin kuin puolustusvoimienkin toimialuetta.

– Nykyisin salaiset tiedonhankintakeinot edellyttävät, että uhkaava toiminta on edennyt rikoksen valmistelun asteelle tai säädetty rangaistavaksi. Tiedustelulle on aika korkea kynnys, Meriniemi taustoittaa.

Kenen tahansa valvontaan ei haeta lupaa.

Marko Meriniemi

Meriniemi vertailee toimivaltuuksien käyttöä verorikoksen ja terrorismin torjunnassa.

– Jos jotakuta epäillään törkeästä veropetoksesta, häneen voidaan kohdistaa televalvontaa. Jos epäillään, että tietty henkilö tulee syyllistymään terrorismiin, televalvontaa ei ole sallittua tehdä.

Viranomaiset tarvitsevat valtuudet tiedusteluun, vaikka rikosta ei olisi osoitettavissa, Meriniemi linjaa.

– Esimerkiksi Syyriasta tuleva henkilö voisi syyllistyä terrorismirikokseen. Tai voi olla tilanne, että vieraan maan tiedusteluagentti yrittää rekrytoida suomalaista virkamiestä, jotta tämä syyllistyisi vakoiluun. Tiedustelulailla nämä pystyttäisiin varhaisessa vaiheessa estämään.

Uhat liittyvät terrorismin, vakoilun ja maanpetoksen lisäksi joukkotuhoaseisiin, Meriniemi luettelee.

Kerättyä tietoa voidaan käyttää myös parantamaan Suomen neuvotteluasemia kansainvälisessä politiikassa.

– Tiedustelutietoa tarvitaan, jotta valtionjohto pystyy paremmin tekemään Suomen etujen mukaisia päätöksiä.

Puheet NSA-toimivaltuuksista ovat populistisia.

Marko Meriniemi

Julkisessa keskustelussa huolta on herättänyt perustuslain yksityisten viestien suojan muuttaminen ja massavalvonta.

Meriniemi torjuu pelot.

– Kenen tahansa valvontaan ei haeta lupaa. Jonkinlainen liityntä uhkaan pitää olla, ja usein esimerkiksi tuomioistuimen lupa. Lisäksi laillisuusvalvonta valvoo, että eduskunnan viranomaiselle myöntämiä resursseja käytetään oikein.

Tiedustelun on ajateltu myös olevan kohdistettua: uhkia seulotaan massasta.

Kohdentamattomalle tiedustelulle ei Meriniemen mukaan haeta toimivaltuuksia.

– Massavalvonnasta puhuminen on palturia, ja samassa yhteydessa monesti viitataan [Yhdysvaltain tiedusteluvirasto] NSA:han.

– Suomen kokoisella maalla ei ole varaa yhtä laajamittaiseen valvontaan kuin suurvalloilla. Puheet siitä, että viranomaisille säädettäisiin NSA-toimivaltuudet, ovat harhaanjohtavia ja populistisia.

Valmistelussa on kuultu kymmeniä viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä.

Meriniemi kertoo muun muassa tietoturvayhtiö F-Securen antaneen kiitosta siitä, että valmisteluun on osallistettu keskeisiä intressipiirejä.

Tiedustelulain parlamentaarista seurantaryhmää johtaa keskustan Tapani Tölli.

Valmistelu päättyy tämän vuoden lopussa. Jos aikataulu pitää, laki tulee eduskunnan käsittelyyn vuoden kuluttua.