Marinin hallitus ei loistanut työelämän kehittämisessä, SAK:n liittojohtajat arvioivat
Työelämän laadullinen kehittäminen jäi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselta vähiin, arvioivat SAK:laiset liittojohtajat.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtajan Ismo Kokon mukaan hallitus ansaitsee arvosanakseen noin 7. Työelämän uudistukset ovat Kokon mukaan jääneet ”vähän kapeaksi”.
– Kyllähän meillä oli ajatuksia, toiveita ja näkemyksiä sen suhteen, että nyt olisi ollut hyvä hetki kehittää suomalaisen työelämän laatua, Kokko sanoi kolmen SAK:n liiton palkkaneuvottelujen tilanteesta pitämässä mediatapaamisessa.
– Jos sieltä jotakin mainitsee, niin palkka-avoimuus ja palkkatasa-arvo ei juurikaan edistynyt, tai ei näytä siltä, että olisi tästä enää edistymässä.
Kokon mukaan hallitus ei ole puuttunut myöskään työntekijän ja yrittäjän väliseen rajanvetoon, joka on viime vuosina hämärtynyt.
– Jokainen, joka tuolla kävelee, näkee mainoksia kevytyrittäjistä, joita ei ole olemassa.
Kokon mukaan kasvamassa on merkillinen väliinputoajien ryhmä, jolla ei ole oikein yrittäjien vapautta, mutta ei myöskään työntekijöiden turvaa.
– Tämä jäi käytännössä ratkaisematta.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen myöntää, että odotukset hallituksen aikaansaannoksista olivat suuremmat.
Rönni-Sällisen mukaan korona ja Ukrainan sota ovat kuitenkin varmasti vaikuttaneet hallituksen toimintakykyyn monissa muissa asioissa ja viivästyttäneet asioiden valmisteluja.
– Mutta kyllä tässä työelämän laadun parantamisessa korkeammat toiveet oli. Hallitusohjelma oli kuitenkin hyvä, mutta sen toteuttaminen ei kaikilta osin valitettavasti edennyt, Rönni-Sällinen arvioi.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, ettei hänellä ole mitään lisättävää Kokon ja Rönni-Sallisen arvioihin.
Aalto sanoi palkkaneuvottelujen edenneen toistaiseksi tahmeasti lähinnä kolmesta syystä.
– Isoin ja ehkä tärkein syy on, että Venäjän hyökkäyssodan jälkeen on tullut merkittävä, lähes kymmenen prosentin inflaatio, joka tietysti omalta osaltaan heikentää palkansaajan ostovoimaa.
Aalto huomauttaa, että yhtenä ratkaisuvaihtoehtona esitettiin jo keväällä, että niin sanotut kiky-maksut palautettaisiin palkansaajilta takaisin työnantajlle.
– Työnantajat ovat järjestelmällisesti olleet sitä mieltä, että he eivät halua neuvottelupöytään minkäänlaista valtion väliintuloa. Ja näyttää myöskin siltä, että maan hallituksella ei ole mitään halua puuttua neuvotteluihin.
Kun tämä elementti on pois pelistä, se vaikuttaa Aallon mukaan myös palkansaajien tavoittelemaan korotustasoon.
Toinen neuvottelutilanteeseen vaikuttava asia on Aallon mukaan kuntapuolen ratkaisu. Kolmas on työantajien erittäin voimakas koordinaatio.
– Työnantajaliitot ovat käytännössä antaneet valtansa Teknologiateollisuuden työnantajille eli käytännössä joko kieltäytyvät tai eivät osoita neuvotteluhalukkuutta muiden sopimuspöytien osalta, Aalto selvitti.