Maanpuolustus on lähellä kansanedustaja Mikko Savolan sydäntä, koska jokaisen maan turvallisuutta valvoo armeija – joko oma tai vieras
Mies saapuu puku päällä ja laukku olalla kevyttä pikkuhölkkää Ähtärin eläinpuiston parkkipaikalta ylös Pandatalolle.
Kansanedustaja Mikko Savolalla on meneillään tyypillinen maanantain maakuntapäivä. Kiirettä pitää palaverien välillä.
– Turvallisuusasioihin liittyvästä kokouksesta tulossa, mies huikkaa.
Teema sopii Savolasta muovautuneeseen mielikuvaan erinomaisesti. Maanpuolustus, maaseutu, turvallisuus ja huoltovarmuus ovat juuri niitä asioita, joiden edistäjänä eteläpohjalaisedustaja on julkisuudessa profiloitunut.
Savola muistelee päässeensä kiinni maanpuolustukseen liittyvän päätöksenteon arkitodellisuuteen jo eduskuntauransa alkumetreiltä lähtien vuonna 2011.
– Omasta ryhmästä yli puolet oli kiinnostunut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenyydestä. Ensimmäisen kauden edustaja ei tietenkään päässyt kaikkia haluamiaan paikkoja valitsemaan. Maanpuolustus on aina ollut lähellä sydäntäni, ja pääsin pian puolustusvaliokunnan varsinaiseksi jäseneksi.
Kataisen-Stubbin hallituksen toimesta käynnistetty puolustusvoimien iso rakenneuudistus tiesi kylmää kyytiä koko maanpuolustuksen uskottavuudelle.
– Kantahenkilökunnan ja kertausharjoitusten määrää vähennettiin rajusti ja varuskuntia lakkautettiin. Ähtäristä katsottuna sadan kilometrin säteeltä lähti lyhyen ajan sisällä kolme varuskuntaa eli Keuruu, Jämsä ja Kauhava.
– Kaikki hallinnonalat joutuivat säästämään, mutta puolustushallinto myös toteutti nämä rankat leikkaukset.
Säästövimman ollessa kiivaimmillaan tapahtui maailmalla asioita, jotka panivat miettimään Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta uudelta kantilta.
Savolan mukaan Krimin kriisi ja sitä seurannut Ukrainan rytinä olivat ikäviä, mutta tarpeellisia muistutuksia siitä, mitä täälläkin voisi pahimmillaan tapahtua.
– Muistui mieleen vanha totuus, että jokaisen maan turvallisuutta valvoo armeija. Se on joko oma tai vieras. Samalla silmät avautuivat, että näin ei voi enää jatkua.
Hallituspohjan vaihdos tuli Savolan mukaan juuri sopivaan aikaan, jotta uskottavuudesta ja koko maan puolustamisesta pystyttiin pitämään kiinni.
Toki jo edellisen vaalikauden lopussa perustettu parlamentaarinen selvitysryhmä loi pohjaa sille, että konsensus säilyy myös vaalikausien yli.
– Sipilän hallituksen aikana on menty määrätietoisesti eteenpäin. Valmiuskykyä on parannettu ja kertausharjoitusten määrää pystytty lisäämään.
Hallituskauden alussa julkistettu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko painotti kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä.
– Selonteko tähyää jo ensi vuosikymmenelle, mutta turvallisuusympäristö muuttuu koko ajan. Erityisesti Ruotsin kanssa tehty yhteistyö on osoittanut käytännössäkin toimivuutensa.
Resurssien lisäyksestä huolimatta pohjalaisedustaja sanoo kantavansa edelleen pientä huolta toimintakyvyn kestävyydestä.
– Sodankäynnin muodot ja tekniikka kehittyvät, mutta henkilöstön määrässä on edelleen vajausta. Jaksamisessa on ollut ongelmia, joihin pitää suhtautua vakavasti.
Mikko Savola toimi Reserviläisliiton puheenjohtajana vuosina 2013–2017. Vapaaehtoinen maanpuolustus on aina muodostanut kivijalan, jota ei olisi varaa horjuttaa.
Viimeaikaiset mittaukset osoittavat kuitenkin, että kansalaisten maanpuolustustahto on hiipumaan päin. Kansanedustaja on tilanteesta aidosti huolissaan erityisesti nuoremman polven osalta.
– Meillä alkaa olla ikäluokkia, joilla ei ole minkäänlaista käytännön kosketuspintaa maanpuolustukseen. Asioista ei enää kotonakaan puhuta niin kuin aikaisemmin.
Korjausliikkeenä voisi Savolan mukaan olla maanpuolustustietouden tuominen osaksi kouluopetusta.
– Ihan opetussuunnitelmaan asti. Oppilaille pitää kertoa puolustusvoimien tehtävistä ja esimerkiksi siitä, miksi armeija käydään, hän ehdottaa.
Huomattavasti pitemmälle on ehtinyt keskustelu koko ikäluokan kattavasta kansalaispalveluksesta. Savola suhtautuu kansalaispalvelukseen myönteisesti. Ajatuksen kehittelyssä pitää kuitenkin olla hänen mielestään äärimmäisen tarkkana.
– Kansalaispalvelus ei missään tilanteessa saa korvata yleistä asevelvollisuutta, hän painottaa.
Koko ikäluokan saaminen yhtä aikaa kutsuntoihin lisäisi pohjalaisedustajan mukaan tietoisuutta ja varautumista poikkeusoloihin. Kansalaispalvelus toisi mielekkään vaihtoehdon myös tehottomaksi moititulle siviilipalvelukselle.
– Kustannusvaikutukset pitää toki selvittää. Kyllähän kansalaispalvelus vaatii toteutuakseen vielä aika paljon muutakin selvitystyötä, hän myöntää.
Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta keskustelu on aivan liian mustavalkoista.
Mikko Savola
Ähtäriläinen viljelijä-kansanedustaja haluaisi kriisitilanteiden varalta nostaa entistä vahvemmin keskustelun keskiöön myös huoltovarmuuden. Kansalaisille ei saa Savolan mukaan muodostua käsitystä, että energian ja ruuan riittävyys ovat itsestäänselviä asioita.
Sen takia on tärkeää, että päätökset kotimaisesta tuotannosta pidetään omissa näpeissä.
– Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta keskustelu on aivan liian mustavalkoista. Esimerkiksi lihansyönnin vastustamisesta on tehty muoti-ilmiö.
– Kaikilla meillä on vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, mutta sen varjolla ei saa kurittaa pelkästään kotimaista tuotantoa, hän korostaa.
Huoltovarmuuden takuumies eli maataloustuottaja on joutunut elämään kovia aikoja jo pitkään. Kriisipaketit ja verohelpotukset antavat Savolan mukaan tarvittavaa ensiapua.
– Ne eivät kuitenkaan voi olla vuosi vuoden jälkeen mikään lopullinen ratkaisu. Markkinat pitää saada toimivammiksi, hän vaatii.
Ruokaketjun kannattavuus ja tasapaino ovat horjuneet jo pitkään. Vuoden alusta perustetun uuden ruokavaltuutetun tehtävänä valvoa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja hyviä liiketapoja.
– Ruokavaltuutetun viralla on varmasti positiivista merkitystä. Myös julkiset hankinnat ja tietysti kuluttajat ovat tässä keskiössä.
Savola penää lisäbuustia myös suomalaisen ruokaviennin maailmanvalloitukselle.
– Esimerkiksi ruotsalaiset ovat osanneet brändätä tuotteensa erinomaisesti. Mutta potentiaalia on meilläkin. Kiinan markkinoiden avautuminen on siitä erinomainen esimerkki.
Kiina on tullut hyvin tutuksi myös ähtäriläisille, kun pandapariskunta Lumi ja Pyry saapuivat reilu vuosi sitten suuren julkisuuden saattelemana Suomen vanhimman luonnonmukaisen eläinpuiston uusiksi vetonauloiksi.
Savola on tyytyväinen pandaprojektin etenemiseen, vaikka matka on ollut pitkä eikä soraääniltäkään ole vältytty.
– Pienen kunnan pitää etsiä omia mahdollisuuksia, ja kyllä se Ähtärissä on matkailu. Eläinpuiston pitää uusiutua siinä kuin muidenkin kehittymään pyrkivien matkailukohteiden, eläinpuistoyhtiön hallitusta johtava Savola perustelee.
– Kun tieto tällaisesta mahdollisuudesta tuli viitisen vuotta sitten esille, niin totta kai Ähtäri oli kiinnostunut. Tavoitteemme on olla Pohjoismaiden johtava eläinpuisto.
– Vaihtoehtoina olivat alusta lähtien Ranua ja Ähtäri. Ähtäri valikoitui kohteeksi pitkien neuvottelujen jälkeen.
Pandatalon osalta ensimmäisen vuoden kävijätavoitteet saavutettiin hyvissä ajoin, mikä helpottaa Savolan mukaan markkinointia myös jatkossa.
– Jos joku väittää, että pandat joutuvat täällä elämään ahtaasti, niin kannattaa tulla katsomaan. Tilaa on vaikka kuinka paljon sisällä ja ulkona, viittaa Savola pandoille varattuihin liikkumatiloihin.
Kansanedustaja ei näe mitään kyseenalaista siinä, että Kiina käyttäisi uhanalaisia eläimiä pelkästään oman ”pandadiplomatiansa” välineenä.
– Kyse nimenomaan pandojen suojeluohjelmasta, jota näillä sijoitteluilla toteutetaan. Pandojen tulo oli samalla osa Suomi100-projektia, missä myös valtiovalta oli vahvasti mukana. Olen muutenkin sitä mieltä, että kansainvälisten suhteiden arviointi on enemmän valtion päämiesten kuin yksittäisten kuntien tehtävä, hän toteaa.
Ähtäri sijaitsee kolmen maakunnan kulmauksessa eikä laakeita aukeita juuri näy. Siitä huolimatta Savola sanoo olevansa henkeen ja vereen eteläpohjalainen.
– 1960-luvulle asti Ähtäri oli osa Keski-Suomea. Historia näkyy edelleen siinä, että kun täällä pidetään joku tapahtuma, niin ensin lauletaan Keski-Suomen ja sitten Etelä-Pohjanmaan maakuntalaulu, Savola naurahtaa.
Juuret ovat syvällä kotitilan mullassa, sillä tilan sukupolvenvaihdos tehtiin 2006. Kun Savola nousi eduskuntaan 2011, luovuttiin tilalla lypsykarjasta ja siirryttiin kasvinviljelyyn.
– Suuri vastuu arjen pyörittämisestä on puolisollani Kaisalla. Isäni on edelleen aktiivisesti apuna, ja itsekin olen tietysti aina kun edustajan töiltäni ehdin. Tiistaista perjantaihin olen Helsingissä, mutta viikonloput mahdollisuuksien mukaan aina perheen kanssa.
Vaimon lisäksi perheeseen kuuluvat 8-vuotias Niilo ja kaksivuotias Aada.
– Niilon jääkiekkoharrastus vaatii jo kuskaamista, isä sanoo.
Oma rakkain harrastus on viulunsoitto.
– Meillä on kaveriporukassa Väkkärä-niminen kansanmusiikkiyhtye. Pidämme yllä keskimäärin kolmen keikan vuositahtia, joista yksi risteily on tälle vuodelle jo takana. Harjoittelua sitten aina kun ehditään.
Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 8.2.2019. Lehden voit tilata täältä.