Maakunnat jäivät pääkaupunkiseudun jalkoihin Pisa-tutkimuksessa

Pääkaupunkiseutu on ajanut ensimmäistä kertaa selvästi muun Suomen edelle koululaisten oppimistuloksia vertailevassa kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa.

Pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna.

Aiempiin Pisa-tutkimuksiin verrattuna tulokset ovat heikentyneet eniten Itä-Suomessa ja maaseudulla, kun pääkaupunkiseudun tulostaso on pysynyt ennallaan tai jopa parantunut.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo pitää syynä tilanteeseen pääkaupunkiseudun ja muun Suomen suuria eroja opetuksen resursseissa. Valtion osuus kustannuksista on pienentynyt ja kuntien mahdollisuudet järjestää laadukasta perusopetusta eriytyvät. Vahvimmat kunnat löytyvät Etelä-Suomesta.

Pienissä kunnissa esimerkiksi rehtori voi joutua hoitelemaan sivutöinään opetustoimenjohtajan tehtäviä. Mahdollisuudet osallistua hankevetoiseen kehittämiseen ovat tällöin rajalliset.

Annettavan opetuksen määrässäkin tai oppilaiden saamassa erityistuessa voi olla tuntuvia eroja joidenkin kuntien tappioksi.

Kun opettaja joutuu kiinnittämään kaiken huomionsa luokan heikoimpien pysymiseen kyydissä, opettajan tuen puutteesta kärsivät helposti myös muut.

– Opetuksen kehittämisestä on ristiriitaista puhua samaan aikaan, kun perusopetuksesta leikataan historiallisessa määrin, Salo muistuttaa.

Pisassa ja joissakin muissakin tutkimuksissa havaittujen motivaatio-ongelmien takana Salo näkee sen, että yleinen arvostus koulutusta ja sen merkitystä kohtaan on laskenut.

OECD:n osaamistuloksia mittaava Pisa-tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein.

Tällä kertaa pääalueena olivat luonnontieteet, kuten biologia, maantiede, fysiikka ja kemia, joiden tilannetta tutkittiin viimeksi vuonna 2006. Suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli nyt OECD-maiden kolmanneksi parasta.

Japanin keskiarvopistemäärä oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen. Perässä tulevien Suomen, Viron ja Kanadan pisteet eivät eroa tilastollisesti merkitsevästi.

Suomen kannalta erittäin huolestuttavaa oli kuitenkin, se että luonnontieteiden keskiarvo putosi tuntuvasti kymmenen vuoden takaisesta.

Pudotus oli toiseksi suurin tutkituista maista. Tulosten heikkeneminen vastaa melkein yhden kouluvuoden edistystä.

Luonnontieteiden opetuksen ongelmana tuntuu olevan erityisesti oppilaiden motivaation puute, mikä on näkynyt muissakin tutkimuksissa.

Yhä pienenevä joukko oppilaita on kiinnostunut luomaan uraa luonnontieteisiin liittyvissä ammateissa. Ongelma koskee erityisesti poikia.

Lukutaidossa kärkimaiden erot olivat pienempiä kuin koskaan. Suomi oli edelleen parhaiden joukossa ja sijoittui neljänneksi.

Matematiikan osaaminen on säilynyt Suomessa ennallaan. Suomen sijoitus oli OECD-maiden joukossa seitsemäs tasapistein Tanskan kanssa.

Edelle menivät Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Kaikkien tutkimuksen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan poikien hiipuva innostus oppimiseen on syytä selvittää.

– Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve, sillä liian monen motivaatio on hukassa, ministeri muistuttaa.

Pisan kansallisen koordinaattorin, professori Jouni Välijärven mukaan erityisesti heikkojen oppilaiden määrän kasvua ja vaihtelualueita on syytä tutkia.

Välijärven mukaan heikkojen oppilaiden osuuden kasvua ei selitä pelkkä motivaation puute. Hänen mukaansa pitäisi selvittää esimerkiksi, miten erityisopetuksen järjestelyt ovat muuttuneet.

– Heikoimmat oppilaat yleensä reagoivat kaikkein nopeimmin. Ja kun tapahtuu muutoksia, se näkyy myös tuloksissa, Välijärvi muistuttaa.