Lukioselvitys paljasti puutteita ylioppilaiden opiskeluvalmiuksissa – siirtyminen korkeakouluihin takkuaa
Lukioista valmistuvien ylioppilaiden valmiudet eivät vastaa kaikilta osin korkeakouluopintojen edellyttämiä vaatimuksia, ilmenee opetusministeriön lukioselvityksestä.
– Haasteet liittyvät erityisesti asioiden syvälliseen ymmärtämiseen sekä tiedon käsittelyyn ja kriittiseen ajatteluun liittyviin taitoihin, kertoo projektipäällikkö Tiina Silander opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Lukioselvitys liittyy hallituksen keväällä käynnistämään lukiouudistukseen.
Uudistuksen tavoitteena on lisätä lukioiden vetovoimaa, parantaa koulutuksen laatua ja sujuvoittaa siirtymistä korkeakouluihin.
– Tulevaisuudessa korostuu laaja-alainen yleissivistys, painottaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Valmiuksien heikkeneminen näkyy vieraiden kielten ja matematiikan taidoissa.
Silanderin mukaan vain kahta kieltä opiskelevien määrä on kasvanut, ja muita kuin englantia luetaan A-kielenä verrattain vähän.
– Pitkän matematiikan osaajia ei enää riitä täyttämään korkeakoulujen aloituspaikkoja matemaattista osaamista vaativilla aloilla, Silander arvioi.
Pitkän matematiikan opiskelijoiden määrä on pudonnut, mutta heidän suhteellinen osuutensa lukiolaisista on pysynyt ennallaan.
Väheneminen johtuu siitä, että lukiolaisten määrä on pudonnut ikäluokkien pienentyessä.
Lisäksi lukioiden vetovoima on hiipunut. Viime vuosikymmenellä yli puolet ikäluokasta kirjoitti ylioppilaaksi, mutta tällä vuosikymmenellä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on pudonnut alle puoleen. Lukiolaisten määrä on vähentynyt 12 prosenttia vuosina 2006–2016.
– Tarvitaan osaamista, mutta lukion vetovoima hiipuu. Yhtälö on kestämätön, Grahn-Laasonen korostaa.
Kolme neljäsosaa lukiolaisista kärsii kielteisistä tunteista kuten väsymyksestä, stressistä ja kyllästymisestä.
Siirtyminen lukioista korkeakouluihin takkuaa selvityksen mukaan pahoin.
75 prosenttia ylioppilaista hakee korkeakouluihin, mutta vain kolmannes heistä pääsee jatkamaan opintojaan suoraan.
Seurauksena on, että suomalaisnuoret pitävät välivuosia lukion jälkeen harvinaisen paljon muihin maihin verrattuna.
Keskimääräinen opintojen aloittamisikä korkeakouluissa on 24 vuotta, mikä on korkein OECD-maissa.
– On tärkeätä, että korkeakoulut ja lukiomaailma tiivistävät yhteistyötä, Grahn-Laasonen ohjeistaa.
Lukioselvityksestä ilmenee myös, että koulutuksessa on vakavia ongelmia oppilaiden kannalta.
Kolme neljäsosaa lukiolaisista kärsii kielteisistä tunteista kuten väsymyksestä, stressistä ja kyllästymisestä.
Vain neljäsosalla tunteet ovat myönteisiä.
Muun muassa koulu-uupumus on lisääntynyt selvästi lukioissa. Stressaantuminen vaivaa erityisesti tyttöjä, joista peräti 18 prosenttia on voimakkaasti uupuneita.
Poikien ongelmana on sen sijaan tyttöjä kielteisempi suhtautuminen lukio-opiskeluun.