Linja-autolla on halvempaa seilata suurten kaupunkien väliä kuin lähteä kyytiin matkalta – “Häviäjänä on haja-asutusten väestö"

Linja-autojen hinnoissa on pitkillä matkoilla paljon vaihtelua. Isojen kaupunkien välin voi päästä helposti parikymmentä euroa halvemmalla kuin lyhyemmän matkan samassa bussissa. Se asettaa syrjäseuduilla asuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan. 

Esimerkiksi Pudasjärveltä Rovaniemelle ei kannata lompakon perusteella aina matkustaa suoraan, vaan kuluttajalle on edullisempaa matkustaa ensin Ouluun ja sieltä Pudasjärven kautta Rovaniemelle. Kyseisillä linjoilla liikennöi useita yrityksiä.

Kutilan liikenteen toimitusjohtaja Pertti Kutila selittää tilannetta sillä, että markkinalähtöisessä liikennöinnissä yrittäjän on saatava tietty määrä lipputuloja, jotta palvelua voidaan ylipäänsä pitää yllä.

Kutilan mukaan ostoliikennebudjetti on pienentynyt vuosi vuodelta ja takavuosien Euroopan paras bussiliikenneverkosto on murentunut nykyiseen muotoonsa.

– Edelleen häviäjänä on haja-asutusten väestö, Kutila toteaa.  

Hänen johtamansa yritys liikennöi nimenomaan syrjäseuduilla, mikä Kutilan mukaan vaatii vaihtelevaa lippuhinnoittelua yrittäjiltä. Kutilan linjoilla hintavaihtelua aiheuttaa ajankohta, reitti ja kysyntä.

– Ylipäänsä matkustamisessa on epäreiluutta lippuhintojen suhteen, hän toteaa.

Kutilan mukaan Oulu–Rovaniemi-välillä on kilpailua bussien ja junien välillä muiden monien linjojen tapaan. Häntä harmittaa, että VR kuljettaa samoja välejä valtion tukemana.

– Valtio ostaa VR:n palveluita vuositasolla kymmenillä miljoonilla euroilla. VR on monopoliasemassa ja operoi verottomalla polttoaineella sekä sähköllä. Bussiliikennettä valtio ostaa murto-osalla VR:ään nähden, ja muita etuuksia meillä ei ole, Kutila sanoo.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Ari Torniaisen (kesk.) mukaan VR oli joitain vuosia sitten kallis, mutta pudotti hintojaan esimerkiksi Onnibussien vuoksi. 

– Pienemmät toimijat linja-autoliikenteessä ovat joutuneet vaikeuksiin, Torniainen toteaa.

Torniaisen mielestä linja-autoliikennettä olisi tarpeen uudistaa. 

– Liikennepalvelulain yhteydessä pyrittiin yhtenäistämään matkapalveluketjua niin, että samalla lipulla pääsisi useampia välejä. Näin hinnoittelu olisi tullut oikeudenmukaisemmaksi, Torniainen kertoo.

Silloin lippu ei olisi ollut niin pysäkkikohtainen ja samalla lipulla olisi voinut liikkua jopa useammilla kulkuvälineillä. Se olisi Torniaisen mukaan tasa-arvoistanut tilannetta haja-asutusalueella.

Hän myöntää, että jokainen yritys saa hinnoitella matkansa itse. Ely-keskusten pitäisi kuitenkin hänen mielestään seurata, että hinnoittelu olisi kohtuullista.

Kutilan mukaan ennakkoon ostetulla edullisemmalla lipulla kyytiin on tultava sieltä, mistä lippu on ostettu ja pois on lähtökohtaisesti jäätävä siellä, mihin lipun päätepiste on määritetty.

– Hihasta ei pidetä kiinni, vaikka ennen päätepysäkkiä jäisikin pois. Toisaalta on väärin toimia niin esimerkiksi ruuhkapäivinä. 

Viime hallituskaudella oli Torniaisen mukaan tavoite saada maakunnat järjestämään alueellaan olevia liikenneketjuja ja linja-autoliikenteen ostoja. Silloin isommat alueet, kuten kunnat ja kaupungit olisivat ostaneet palveluita.

– Nyt järjestelmä on hajanainen, Torniainen toteaa.

Hän huomauttaa, että Linja-autoliitolla on tilanteessa iso rooli.