"Tavoite on kova, mutta realistinen" – Tyytymättömyys hallituspolitiikkaan tuo SDP:lle voiton kevään vaaleissa, uskoo Lindtman
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman uskoo, että kansalaisten tyytymättömyys hallituksen politiikkaan kääntää alue- ja kuntavaalit SDP:n voitoksi. Puolue kärkkyy kevään vaaleissa ykköspaikkaa, kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että ”nykymeininkiin kyllästyneet ja suunnan muutosta” kaipaavat lähtevät vaaliuurnille. Tunnettua on, että kokoomuksen kannattajat ovat uskollisimpia äänestäjiä.
– Uskon, että näissä vaaleissa on voimakas yleispoliittinen lataus yli sinänsä kansalaisten arkeen merkittävästi vaikuttavan kunta- ja aluepolitiikan, Lindtman sanoo STT:n haastattelussa.
SDP pitää paalupaikkaa kannatuskyselyissä, eikä Lindtman suostu edes arvailemaan, millainen muu tulos kelpaisi tai mikä olisi pettymys.
– Muuta ei mietitä. Tavoite on kova, mutta realistinen.
Lindtman pitää täysin mahdollisena, että SDP voi jopa viedä Helsingissä kokoomukselta pormestarin valtikan. Kokoomus on pitänyt Helsingissä suurimman puolueen paikkaa yhtäjaksoisesti 1970-luvulta lähtien.
Viime kuntavaaleissa 2021 ja aluevaaleissa 2022 SDP oli prosenteissa laskettuna toinen kokoomuksen jälkeen koko maassa.
SDP:n tärkeimmät tavoitteet ovat, että kiireettömään hoitoon pääsee kahdessa viikossa ja kunnissa oppilaiden oppimistulokset käännetään kasvuun.
Puolue arvioi oppimistulosten paranevan, jos etenkin alakouluissa ryhmäkoko painetaan alle 20 oppilaaseen. SDP on pitänyt tätä esillä jo vuosia, mutta nyt asialla alkaa olla kiire.
Syntyvyys jatkaa laskuaan ja koulun aloittavat ikäluokat pienenevät. Suomella ei ole Lindtmanin mielestä enää varaa heikkoihin oppimistuloksiin.
– Puhutaan ihan perusasioista, lukutaidosta ja laskutaidosta.
Ryhmäkokojen pienentäminen ei Lindtmanin mielestä ole mahdotonta, moni kaupunki on jo tavoitetta lähellä.
Tärkeintä Lindtmanin mielestä on, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea. Opettajilta pitäisi riittää aikaa ja huomiota myös niille, jotka eivät erityistä tukea tarvitse.
Tämä olisi Lindtmanin mukaan toimivin ratkaisu myös huonosti suomea osaavien koululaisten oppimisen kannalta.
SDP laskee, ettei tavoite vaadi lisärahoitusta tai leikkauksia muualta. Ikäluokkien pieneneminen tuo kunnille liikkumavaraa.
– Kyse on siitä, että kun tulevina vuosina väistämättä kouluun tulee vähemmän oppilaita, nykyisiä opetusresursseja käytettäisiin ryhmäkokojen pienentämiseen.
SDP kannattaa myös kaksivuotista esiopetusta varhaiskasvatuksen puolelle.
– Näemme, että Suomessa pitäisi siihen siirtyä, jotta valmiudet aloittaa koulu olisivat riittävät mahdollisimman monella.
Kriittinen kysymys Lindtmanin mukaan on, onko Suomessa tulevaisuudessa riittävästi erityisopettajia, kun hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen. Hänen mukaansa luokanopettajat ovat tyypillisesti pätevöityneet erityisopettajiksi tai aineenopettajiksi aikuiskoulutustuen turvin.
– Sen takia hallituksen pitäisi nyt kiireesti tuoda siitä uusi malli.
Muun muassa Lindtmanin kotikaupungissa Vantaalla kaupunki työnantajana on mahdollistanut opettajille kouluttautumisen eteenpäin, ja siihen on ollut mahdollista käyttää työaikaa.
– Se tehtiin kaupungin kustannuksella, koska nähtiin, että tarve oli niin iso. Se ei missään tapauksessa korvaa yleistä järjestelmää.
Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuun höllentäminen takaisin kolmeen kuukauteen on ollut SDP:n mielestä Petteri Orpon (kok.) hallituksen terveyspoliittisista virheistä isoin.
Edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus kiristi hoitotakuun kahteen viikkoon. SDP pitää kiinni siitä, että siinä ajassa hoitoon on päästävä.
Lindtmanin mukaan puolueen aluevaltuutetut ovat saaneet jo 15 aluetta sille kannalle, että ne eivät aio noudattaa nykyisen hallituksen linjausta.
– Jos yhä useampi alue ei suostu viemään hallituksen heikennystä käytäntöön, olen ihan varma, että hallitus sen jälkeen joutuu uudelleen arvioimaan päätöstään.
Hallitus säästää hoitotakuun pidentämisellä hyvinvointialueiden rahoista 120 miljoonaa euroa.
Lindtman kertoo esimerkin: kun hallitus pyrki tuomaan ammatilliseen opetukseen jälleen oppimateriaalimaksut, SDP teki 70 kunnassa aloitteen, että sitä ei viedä läpi.
– Lopulta hallitus joutui perumaan sen päätöksen. Tässä on samanlaista värinää mielestäni.
SDP:n mielestä hyvinvointialueiden talousremmiä pitäisi hiukan höllätä ja vanhojen alijäämien kattamiseen antaa tarvittaessa lisäaikaa, jotta missään ei jouduta karsimaan perustuslain turvaamista palveluista. Semminkin, kun kaikkien alueiden talous on jo kääntymässä ylijäämäiseksi.
– Perusoikeudet pitää turvata kaikille kaikissa tilanteissa. Sen vuoksi tästä ei pitäisi tehdä näin suurta ongelmaa, vaan antaa hiukan lisää joustoa. Näyttää siltä, että hallitus on ainoa linnake, joka tätä vastustaa.
Työvoimapulasta kärsivät kunnat ja alueet ovat houkutelleet muun muassa varhaiskasvattajia, hoitajia ja lääkäreitä paikallisilla palkankorotuksilla töihin. Tämä mahdollisuus kunnilla pitää olla Lindtmanin mukaan jatkossakin, mutta poliitikkojen ei hänen mielestään palkkoihin pidä sotkeentua.
– Toivoisin, että Suomessa pidetään kiinni siitä, että työmarkkinaosapuolet päättävät palkoista, eivätkä poliitikot lähde neuvotteluihin osapuoleksi. Sama koskee kuntia. Sielläkin sopimusten paikalliset järjestelyvarat pitää kohdentaa neuvottelujen kautta niille aloille, joilla työnantajat ja työntekijät sen yhdessä tarpeelliseksi katsovat.
Hänen mukaansa myös se, onko kunnassa palkankorotusvaraa, pitää osapuolten ratkaista paikallisissa neuvotteluissa.
Työntekijäliitot ovat väläytelleet, että alue- ja kuntavaaleista voi tulla palkkavaalit, joissa poliitikkojen pitäisi määritellä, mikä on oikea palkankorotus julkisen sektorin naisvaltaisille aloille. Taustalla on hallituksen lakiin viemä palkkamalli, jossa vientiteollisuuden palkankorotukset määrittävät katon myös muille.
Lindtmanin mukaan hallituksen ”palkkakuoppalaki” heikentää joka tapauksessa julkisen sektorin alojen mahdollisuutta pitää huolta ansiokehityksestään.
– Sovittelijan käsien sitominen osaltaan heijastuu pitkällä tähtäimellä myös siihen, minkä kokoiset voivat olla vaikkapa kuntien järjestelyerät. Sillä voi olla arvaamattoman suuret vaikutukset.