Liikenneturvallisuuden asiantuntijoiden mukaan henkilöautojen nopeutta voisi rajoittaa – "Nykyiset nopeudet ovat aivan turhan korkeita"

Henkilöautojen nopeutta voisi rajoittaa nykyistä alemmaksi teknisillä ratkaisuilla, sanovat liikenneturvallisuuden asiantuntijat.

Onnettomuustietoinstituutin (Oti) liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Rädyn mukaan on turhaa, että autoilla pystyy ajamaan selvästi nopeusrajoituksia kovempaa.

–  En tiedä, ketä se viime kädessä palvelee – ehkä autojen markkinointia ja myynnin edistämistä. Varsinkin aiemmin vauhdilla markkinoitiin paljon, Räty sanoo.

–  Missään tapauksessa ei ole hyvä, että autolla pystyy ajamaan selvästi nopeusrajoituksia kovempaa normaalissa liikenneympäristössä. Se ei ole ympäristöystävällistä eikä turvallista.

Tiimipäällikkö Tomi Niemi Liikenneturvasta on samoilla linjoilla.

–  Jos rajataan esimerkiksi hälytysajoneuvot ulos, kenelläkään tavan kuluttajalla ei pitäisi olla syitä ajaa järjettömiä nopeuksia, Niemi sanoo.

Sekä Räty että Niemi sanovat, että puhtaasti liikenneturvallisuuden näkökulmasta ajoneuvojen nopeuksia voisi rajoittaa teknisillä ratkaisuilla niin, ettei niillä pääsisi ajamaan tiettyä nopeutta kovempaa.

Viimeksi kuluneen viikon aikana Suomessa sattui ainakin kolme kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Viime lauantaina Savonlinnassa tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli kolme nuorta, kun henkilöauto törmäsi kylki edellä opastinpylvääseen.

Somerolla taas kuoli moottoripyöräilijä sunnuntaina sattuneessa kolarissa henkilöauton kanssa. Lisäksi Oulussa kuoli tiistaina kuusikymppinen nainen, kun hän törmäsi henkilöautolla puuhun.

Poliisin mukaan ainakin Savonlinnan onnettomuudessa tilannenopeus on voinut vaikuttaa onnettomuuden syntyyn.

Tilastojen valossa ylinopeudella on merkittävä rooli vakavissa tieliikenneonnettomuuksissa. Suomessa vuosina 2001–2020 sattuneissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 40 prosenttia onnettomuuksien pääaiheuttajista ajoi vähintään kymmenen kilometriä ylinopeutta tunnissa.

–  Koko EU:n alueella noin kolmasosa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista johtuu ylinopeudesta. Liikenteessä kaikkiaan yli puolet kuljettajista ajaa ylinopeutta, osastopäällikkö Laura Eiro liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) tieto-osastolta sanoo.

Unioni yrittää puuttua ylinopeuksiin uudella sääntelyllä. Tuoreen ajoneuvojen yleisen turvallisuusasetuksen myötä kaikkiin EU:ssa uutena myytäviin autoihin tulee vuonna 2024 pakolliseksi niin sanottu älykäs nopeusavustinjärjestelmä (ISA).

Järjestelmä huomauttaa kuljettajaa, jos tämä ajaa ylinopeutta. Järjestelmän voi kuitenkin halutessaan ohittaa.

Asiantuntijat pitävät ISA-järjestelmää tervetulleena uudistuksena. Heidän mukaansa nopeuksiin voisi silti puuttua teknisesti kovemmallakin kädellä.

–  Turvallisuusnäkökulmasta katsottuna mitä pakottavampi rajoitin on, sen parempi, Otin Räty sanoo.

–  Raskaissa ajoneuvoissahan on kiinteä nopeuden rajoitin. Kyllä henkilöautoihinkin pystyisi helposti asentamaan esimerkiksi polttoaineen syöttöä rajoittavan toiminnon. Se on vain tahtotilasta kiinni.

Räty ei osaa kuitenkaan sanoa, mihin nopeuteen ajoneuvot tulisi rajoittaa. Esimerkiksi Volvo on pari vuotta sitten rajoittanut kaikkien uusien malliensa nopeuden 180 kilometrin tuntivauhtiin.

–  Onhan sekin aivan turhan korkea nopeus normaaliin liikenneympäristöön, Räty sanoo.

–  Varmaan hyvä nopeus olisi sellainen, että kiperistä vaaratilanteista pääsisi tarpeen tullen livahtamaan kaasua painamalla pois. Auto voisi siis kulkea jonkin verran nopeusrajoituksia kovempaa.

Liikenneturvan Niemi sanoo, että ISA-järjestelmällä saadaan todennäköisesti ehkäistyä vakavia onnettomuuksia. Hänen mukaansa on kuitenkin ongelma, että järjestelmän pystyy kiertämään.

–  Siinä mielessä tehokkain ratkaisu olisi nopeutta oikeasti rajoittava tekniikka, jos se saataisiin tehtyä riittävän varmaksi, Niemi sanoo.

Vaikka poliittinen tahtotila Suomessa löytyisi ajoneuvojen nopeuden rajoittamiseen, se ei vielä yksin riittäisi. Osastopäällikkö Eiro LVM:stä sanoo, että muutokset vaatisivat EU-tason päätöksiä.

–  Ajoneuvojen tekninen sääntely, tyyppihyväksyntä ja markkinoille saattaminen tapahtuu EU-tasolla. Ei tällainen muutos ihan kansallisesti onnistuisi, Eiro toteaa.

Suomessa henkilöautojen nopeuden rajoittamisesta lainsäädännöllä ei ole hänen tietääkseen käyty ”syvällistä” keskustelua.

Aihetta tosin liippasi parin vuoden takainen kaavailtu laki niin sanotuista kevytautoista. Ne olisivat olleet nuorille tarkoitettuja henkilöautoja, joiden nopeus olisi rajoitettu 60 kilometrin tuntivauhtiin.

–  Tuolloin ajoneuvojen nopeutta olisi voitu rajoittaa, koska kevytautoista olisi tehty uusi kansallinen ajoneuvoluokka, Eiro sanoo.

Liikenneturvan Niemen mukaan autonvalmistajilla olisi avaimet käsissään käydä ainakin nykyistä enemmän keskustelua ajoneuvojen nopeuksista. Myös valtioiden toimet voisivat saada pyörät pyörimään, vaikka varsinainen sääntely tuleekin EU:sta.

Esimerkiksi Saksassa on virinnyt keskustelu, pitäisikö autobaanoille säätää ohjeellisten nopeusrajoitusten tilalle pakottavat nopeusrajoitukset.

–  Suomi on markkina-alueena vielä niin pieni, että pelkästään meidän kansallisella toiveellamme ei varmaan saada kaikkia autoja rajoitettua tiettyyn nopeuteen, Niemi sanoo.

–  Sen sijaan Saksan kokoisten maiden toimet voisivat edesauttaa autonvalmistajien keskustelua siitä, mihin nopeuteen ajoneuvot jo tehtailla rajoitetaan.