Liian vähän, liian myöhään – Ikosen sote-korjaussarja ei vakuuttanut oppositiota
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) eduskuntaan kiikuttama korjaussarja hyvinvointialueiden rahoitukseen ei vakuuttanut oppositiota lähetekeskustelussa.
Esitys sai kiitostakin, mutta moni edustaja oli huolissaan terveyspalveluihin jo syntyneistä vahingoista ja säästötoimien jatkamisesta
Esityksen myötä valtiovarainministeriö voisi hakemuksesta myöntää hyvinvointialueelle mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät vuoden -27 tai -28 loppuun mennessä.
Lisää aikaa voitaisiin myöntää niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi ja joille se olisi myöskin mahdollista, Ikonen selvitti.
Keskustan Hanna Räsänen piti hyvänä, että muutamat hyvinvointialueet saavat nyt lisäaikaa alijäämäsavottaansa, mutta oli huolissaan alueista, jotka eivät sitä saa.
Räsänen kertoi saaneensa aamulla tuskaisen ja itkuisen puhelun ikäihmiseltä. joka oli aidosti ja vilpittömästi huolissaan omasta ikääntymisestään ja hoivasta ja siitä, missä häntä hoidetaan ja joutuuko hän kuinka kauas läheisistään.
– Täytyy kyllä sanoa, että kyllä hyvinvointialueet ovat joutuneet tekemään tosi rankkoja päätöksiä — varsinkin kun täällä vielä toinen ministeri on vienyt rahoitusta ja toinen ministeri sitten moittii hyvinvointialueitten päättäjiä.
Keskustan Markus Lohi piti hallituksen esitystä sinänsä hyvänä, mutta muistutti, että se ei ratkaise hyvinvointialueiden eriytymistä voimakkaasti toisistaan.
Lohi kiitteli myös pääministeri Petteri Orpoa (kok.) myöntymisestä parlamentaarisen ryhmän perustamisesta sote-rahoituksen pohdintaan. Lohen mukaan nyt tarvitaan reilu ja oikeudenmukainen rahoitus, jotta palvelut eivät lähde eriytymään.
– Tämä parlamentaarinen työryhmä on hyvä, mutta se vaikuttaa vasta tulevalla vaalikaudella. Tähän hätään siitä ei ole valitettavasti vielä apua.
SDP:n Aki Lindén piti hallituksen esitystä hyvänä ja näki sen vastaavan niitä tarpeita, mitä hyvinvointialueilla pääsääntöisesti on.
Lindén huomautti että rahoituksen ongelmana on ollut sen eritahtisuu. Vuonna -23 alueiden kulut kasvoivat 11 prosenttia mutta valtion antama rahoitus oli 5 prosenttia, mistä seurasi alijäämä. Viime vuonna valtion valtion antama rahoitus taas kasvoi 9 prosenttia ja alueet pysyivät menokurissa ja 2 prosentin kasvussa.
– Nyt ongelma on se, että tähän yhtälöön sijoitettuna voimakas takaportti -26 ei oikein toimi, koska vuodet eivät ole peräkkäin tasaisia, ja sen takia on hyvä, että nyt tulee tätä lisäaikaa.
Kunta- ja alueministeri Ikonen oli hyvillään siitä, että hyvinvointialueiden taloudessa näyttää tapahtuneen selvä käänne parempaan viime vuonna.
– Ylijäämää oli odotettu, mutta sen määrä näyttää olevan suurempi kuin vielä syksyllä arvioitiin.
Taustalla vaikuttavat Ikosen mukaan alueiden säästötoimien toimeenpanon eteneminen ja toisaalta rahoituksen tasoon tehty jälkikäteistarkistus, joka nosti tasoa 1,4 miljardia euroa muiden tasomuutosten lisäksi.
Ikonen huomautti kuitenkin, että positiivisesta kustannuskehityksestä huolimatta seitsemän hyvinvointialuetta olisi tekemässä alijäämäisen tuloksen vuonna -25.
Kertyneen ali- ja ylijäämän määrä asukasta kohden vaihtelee Ikosen mukaan Keski-Suomen noin 1 200 euron alijäämästä aina Helsingin yli 300 euron ylijäämään.
– Osalla alueista ensimmäisten toimintavuosien aikana kertyneet alijäämät ovat niin suuret, että niiden kattaminen vie vielä aikaa, vaikka alueet ovatkin saaneet taitettua kustannuskehitystä ja kohentaneet talouttaan, hän totesi.
Vihreiden Jenni Pitko huomautti, että hyvinvointialueiden talouden käänteellä on ollut hintansa,
– Se on otettu henkilöstön selkänahasta. 1 300 henkilöä irtisanottiin viime vuonna, ja tuskin kukaan voi tässä salissa väittää, että näitä 1 300:aa henkilöstön jäsentä ei olisi tarvittu meidän kriittisen tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottamaan
Pitkon mukaan hallituksen esitys on oikea askel, mutta säästöjen jatkuessa hyvinvointialueet eivät koskaan pääse kehittämään palveluitaan.
– Me kaikki tiedämme, että ensimmäinen askel soteuudistusta oli hallinnollinen uudistus, ja nyt me tarvitsisimme palveluiden kehittämistä. Olen syvästi huolissani tästä, että me vain jatkuvasti säästämme ja asetamme uusia kiristyksiä sen sijaan, että me pystyisimme keskittymään parantamaan palveluita, Pitko evästi.