Leipäjonot kasvavat, kun Turkin talous syöksyy yhä jyrkemmin – Omiin oppeihinsa uskova yksinvaltias ympäröi itsensä yes-miehillä
Turkin keskuspankin torstainen päätös laskea ohjauskorkoa yhdellä prosenttiyksiköllä 14 prosenttiin jyrkentää ennestään maan syöksyä kohti taloudellista kriisiä, jolla voi olla myös haurasta yhteiskuntarauhaa horjuttavia vaikutuksia.
Turkin liiran kurimus on jatkunut jo pitkään. Viimeisten kolmen kuukauden aikana valuutta on menettänyt jopa yli 47 prosenttia arvostaan suhteessa dollariin.
Samaan aikaan muutkin ei-toivotut talouden mittarit hehkuvat punaisena. Viime kuussa Turkin inflaatio nousi 21,7 prosenttiin.
Turkkilaisten arjessa talouden alamäki näkyy esimerkiksi ruokakauppojen hintojen lähes päivittäisenä vaihteluna.
Yhä useammalla on vaikeuksia saada rahat riittämään perunoiden, jauhojen ja kananlihan kaltaisiin tavallisiin elintarvikkeisiin.
The Washingon Postin mukaan ahdinko näkyy katukuvassa myös niin, että valtion tukemaa leipää jakavien pisteiden jonot kasvavat.
Maan talouspolitiikasta kärsivät etenkin köyhät ja keskituloiset turkkilaiset. Ankaralainen katukappias sanoikin The New York Timesin haastattelussa kuvaavasti, että ”maailmanloppu on tulossa”.
Maan yksinvaltainen presidentti Recep Tayyip Erdogan päätti vastata kasautuviin ongelmiin nostamalla minimipalkkaa 50 prosentilla 4 250 liiraa eli 275 Yhdysvaltain dollariin.
Rahapolitiikkaan sekaantuvaa presidenttiä pidetäänkin yleisesti syypäänä katastrofaaliseen tilanteeseen.
Erdogan pitää korkeaa korkotasoa uhkana Turkin talouskehitykselle. Hän uskoo vakaasti siihen, että korkea korkotaso pahentaisi inflaatiota, vaikka talousasiantuntijat ovat arviosta eri mieltä.
Vuodesta 2014 vallankahvassa ollut Erdogan on pyytänyt kansalta kärsivällisyyttä. Hän uskoo, että matala korkotaso edistää vientiä, luo työpaikkoja ja vahvistaa kasvua.
Sen sijaan valittu talouspolitiikan linja on nostanut keskeisten tuontitavaroiden hintoja, karkottanut ulkomaisia sijoittajia sekä köyhdyttänyt Turkin pankkeja ja kansalaisia.
Erdoganin kriitikot sanovat, että presidentti on ympäröinyt itsensä mielistelijöillä, jotka eivät uskalla esittää poikkeavia näkemyksiä.
Erdogan onkin pitkän valtakautensa aikana puhdistanut hallinnosta toimiensa kyseenalaistajat. Autoritaarisen hallitsijan valta on ulottunut myös keskuspankkiin.
Hän on antanut viimeisten kahden vuoden aikana lopputilin jo kolmelle keskuspankkiirille.
Nousevana taloutena Turkki on viime vuosikymmeninä nauttinut ulkomaiseen velkaantumiseen pohjautuvasta kasvusta. Viime vuosina Turkin-matkailija on tuskin voinutkaan olla huomaamatta suurkaupunkien valtavia rakennushankkeita.
Koronapandemian edellyttämä elvytys lisäsi pökköä pesään, mutta myös pahensi ennestään maan talouden haavoittuvaisuuksia.
Nyt turkkilaisten on yhä vaikeampaa suunnitella elämäänsä, säästää rahaa tai tehdä hankintoja. Se aiheuttaa kansassa vihaa ja turhautumista.
Pettymys onkin jo purkautunut mielenosoituksina pääkaupunki Ankarassa sekä maan suurimmassa kaupungissa Istanbulissa.
Joidenkin mittausten mukaan Erdoganin edustaman AKP-puolueen kannatus olisi notkahtanut ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin.
Kun The Wall Street Journal vieraili Erdoganin kotikaupungissa Rizessä, tyytymättömyys vallanpitäjiin ei jäänyt epäselväksi.
– Olemme kaivon pohjalla, teeviljelijä Mehmet Alibaris sanoi.
– Äänestän ketä tahansa, joka hankkiutuu eroon tästä hallituksesta.