Lehmiä ja puurolautasia sujahtaa jälleen pukinkonttiin
Suomalaisille vuosien saatossa tutuksi tulleiden aineettomien ja eettisten joululahjojen kirjo on nykyisin suuri.
Ystävän puolesta voi lahjoittaa puutarhan tai lukutaidon kehitysmaahan tai perheenjäsenen puolesta kustantaa ammatin kehitysmaassa asuvalle naiselle.
Kotimaassa voi lahjoittaa yksinäiselle ystävän tai nuorelle mahdollisuuden hakea turvaa turvatalosta. Vuosien saatossa on voinut lahjoittaa vaikkapa norsuaitaa koululaisten turvaksi.
Joulupukin apureina toimivat eettisten ja aineettomien lahjojen osalta etenkin erilaiset kehitysapujärjestöt.
Esimerkiksi kehitysapujärjestö World Vision ja Suomen Pakolaisapu lähtivät mukaan lahjatoimintaan Suomessa ensimmäisten joukossa 2000-luvun alkupuolella.
– Me aloitimme vuonna 2001 Lehmä lahjaksi -kampanjalla, joka on myöhemmin laajentunut, kertoo World Visionin viestintäjohtaja Unna Lehtipuu.
Järjestöjen arviot lahjojen suosiosta vuosien varrella vaihtelevat.
World Visionista ja Suomen Punaisesta Rististä (SPR) arvioidaan, että suosio on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuodesta toiseen. Lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan puolella tuntuma on taas se, että suurin kasvu on jo takana.
Kirkon Ulkomaanavun tarjoamat lahjat ovat taas käyneet tänä vuonna hyvin kaupaksi.
– Suomalaiset ovat hankkineet tänä vuonna enemmän toisenlaisia lahjoja kuin viime vuonna samaan aikaan mennessä. Näyttää siltä, että ylitämme reippaasti viime vuoden tuloksen, sanoo varainhankinnan koordinaattori Anne Vääränen.
Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta on puolestaan sitä mieltä, että kokonaisuudessaan kiinnostus aineettomiin ja eettisiin lahjoihin on hieman laimentunut.
– Lahjoja on ollut tarjolla jo useamman vuoden. Tuntuu, että ihmiset ovat hieman kyllästyneet, Väkiparta arvioi.
Väkiparran mukaan myös se, että kilpailua on alalla enemmän voi vaikuttaa asiaan. Ihmiset eivät enää tiedä, mille järjestölle lahjoittaa.
– Ylitarjontaa on jonkun verran, ja toimintaa voisi muutenkin uudistaa.
Euroopan pakolaiskriisi ei ole pahemmin vaikuttanut suoraan järjestöjen joululahjatarjontaan. Esimerkiksi SPR:n tarjontaa ei muokattu suuren pakolaismäärän takia.
– Suoraan sanoen, emme ehtineet miettiä asiaa. Näistä meidän Merkkiteoista (lahjoista) katastrofirahastoon suunnatut lahjat kuitenkin suunnataan osaltaan pakolaisille, kertoo järjestön varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta.
Myöskään Kirkon Ulkomaanavun tarjoamaa lahjavalikoimaa ei ole muovattu pakolaistilanteen takia.
Järjestö kuitenkin toi markkinoille tänä vuonna uuden hätäapuun suunnatun lahjan, joka on ollut suosittu.
– Suunnittelimme uuden tarjonnan jo keväällä. Hätäapupaketti kuitenkin lanseerattiin samoihin aikoihin, kun pakolaistilanne kärjistyi, minkä seurauksena niitä hankittiin vajaassa kuukaudessa yli 500, Vääränen kertoo.
Suomen Pakolaisavun puolella pakolaiskriisi on kuitenkin näkynyt lahjoittajien määrässä.
Väkiparran mukaan tähän on vaikuttanut se, että suomalaiset ovat konkreettisesti nähneet viime aikoina pakolaisten hädän.
– Se on vaikuttanut peruslahjoitusten ja varmasti myös ostettujen lahjojen määrään, hän arvioi.