Lapsiperheiden perusturva on alemmalla tasolla kuin monissa muissa väestöryhmissä, tuore tutkimus toteaa
Toimeentulo-ongelmat ovat lapsiperheissä yleisempiä kuin koko väestössä, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Lisäksi erot lapsiperheiden hyvinvoinnissa ovat merkittäviä.
– Yllätti, että erot (lapsiperheiden) hyvinvointikokemuksessa sen mukaan, oliko toimeentulo hankalaa vai helppoa, olivat niin systemaattisia, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi.
Salmen mukaan tutkimukseen sisältyy laaja kirjo hyvinvoinnin osoittimia monenlaisilla ulottuvuuksilla sekä lasten että vanhempien osalta.
Osoittimiin kuuluivat muun muassa vanhemman arvio lapsen koulunkäynnin sujumisesta, lapsen harrastukset sekä lasten ja perheen hyvinvointia tukevien palvelujen käyttö ja saatavuus.
– Kaikkien osoittimien kohdalla näkyi, että tilanne on huonompi, kun vanhemmat arvioivat perheen toimeentulon olevan hankalaa.
Palvelu on esimerkiksi jäänyt saamatta selvästi useammin, jos perheessä on toimeentulo-ongelmia kuin silloin, kun niitä ei ole.
Esimerkiksi mielenterveyspalveluita vaille on jäänyt yhtä suuri osuus toimeentulo-ongelmista kärsivistä perheistä kuin niitä on saanut.
Tutkimus ”Toimeentulokokemukset ja hyvinvoinnin erot alakoululaisten perheissä” perustuu vuoden 2017 kouluterveyskyselyyn. Tutkittavina olivat neljä- ja viidesluokkalaisten vanhemmat.
Kyselyyn vastasi 33 000 vanhempaa, joista äitien osuus oli 86 prosenttia.
Salmi kertoo, että lapsiperheiden saamien tulonsiirtojen reaaliarvo on laskenut 1990-luvulta lähtien.
– Lapsiperheiden perusturvan tulonsiirrot ovat alemmalla tasolla kuin monissa muissa väestöryhmissä, hän sanoo.
Tutkimuksen mukaan vanhempien kuormitusta voitaisiin vähentää korottamalla lapsiperheiden saamien tulonsiirtojen reaaliarvoa. Lapsiperheiden saamia tulonsiirtoja ovat muun muassa lapsilisät.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan 24–36 prosenttia lapsiperheistä on 2000-luvulla kokenut toimeentulossa eriasteisia vaikeuksia.
Vaikeuksia kokeneiden perheiden osuus on supistunut vuodesta 2015 lähtien. Salmi arvioi, että syynä on ollut muun muassa talouskriisin helpottaminen. Työllisyys on parantunut.
Lisäksi yksinhuoltajien asema on parantunut sen vuoksi, että lapsilisiin on tehty pieniä korotuksia. Salmen mukaan suhteellisen pienetkin muutokset tuloissa voivat nostaa henkilön köyhyysrajan yläpuolelle tai pudottaa sen alapuolelle.
Toimeentulo-ongelmat heijastuvat myös palveluiden käyttöön. Palveluita on saatavissa muun muassa kouluterveydenhoitajilta, -lääkäreiltä, -psykologeilta sekä -kuraattoreilta.
– Toisaalta palveluiden käyttö on suurta, mutta toisaalta on jäänyt saamatta palveluja silloin, kun niitä tarvitaan, Salmi sanoo.
