Lapin meteoroidi päätyi palasina Suomen syrjäisimpään kolkkaan
Lapissa viime viikolla havaitun tulipallon kappaleet päätyivät Inarijärven koillispuolelle Vätsärin erämaahan. Asiasta kertoo tähtitieteellinen yhdistys Ursa, joka on saanut valmiiksi meteoroidin lentoradan mallinnuksen.
Tutkijat ovat eilen käyneet hiihtäen selvittämässä, milloin alueella voisi järjestää ensimmäiset talvietsinnät. Paikka on kuitenkin haastava, joten pääasiallinen etsintä tapahtuu vasta lumien ja jäiden sulamisen jälkeen.
Kappale on halkaisijaltaan alun perin noin puoli metriä ja massaltaan ennen maapalloon törmäämistä 100–300 kilon luokkaa, arvioi Ursan tulipallotyöryhmän matemaatikko Esko Lyytinen.
Meteoroidi eteni Pohjois-Lapin yllä loivasti kohti koillista. Vaikuttavan tulipallon lento kesti 9,5 sekuntia, mikä on epätavallisen pitkä aika. Ursan Taivaanvahti-palveluun saapui ilmiöstä runsaat puoli sataa havaintoa.
– Kohteen valoisa lento päättyi myös huomattavan matalalla, vain noin 20 kilometrin korkeudella Inarijärven koillisen kulman yläpuolella, Lyytinen kuvailee.
Lennon varrella tapahtui yhteensä neljä näyttävää välähdystä, jotka lentoradan alta nähtynä olivat sokaisevan kirkkaita. Ne johtuivat kappaleen lohkeilusta pienempiin osiin.
Kappale liikkui ilmakehässä moninkymmenkertaisesti ääntä nopeammin mikä synnytti voimakkaan paineaallon, mikä sai ikkunat ja talot tärähtämään. Pamauksen jälkeen on kuulunut jyrinää.
Meteoroidin alkuperäisestä noin 100–300 kilon massasta suurin osa tuhoutui ilmakehän kitkan vaikutuksesta.
Kaikkiaan kappaleita on voinut tulla Lyytisen mukaan alas jopa useita kymmeniä kiloja, mikä on harvinaista. Maahan päätyneitä kappaleita kutsutaan meteoriiteiksi.
Meteoroidi päätyi palasina Vätsäriin, joka on Suomen syrjäisin kolkka. Se sijaitsee Inarijärven takana ja sijaitsee aivan Norjan ja Venäjän rajojen tuntumassa.
– Alue on todellista erämaata. Siellä on louhikkoja, järviä ja etupäässä tiettömiä taipaleita. Moottorikelkalla kulkeminen edellyttää Metsähallituksen lupaa, Marko Pekkola Ursasta kuvailee.
Olosuhteet ovat etsijöiden mukaan odotetun haastavat. Suurin ongelma on päivänvalon lyhyys ja pintalumen liikkuminen tuulen mukana.
– Tämä on yli kymmeneen vuoteen isoin putoaminen Suomen alueelle. Vaikka maasto on vaikea ja syrjäisin mahdollinen, tehtävä ei ole mahdoton, Pekkola näkee.
Lyytinen on kansainvälisesti tunnettu meteorien ja meteoriparvien ratojen selvittäjä. Hän laski valokuva- ja videomateriaalin perusteella Inarin tulipallon aiheuttaneen meteoroidin alkuperäisen radan avaruudessa.
Asteroidivyöhykkeen uloimmasta ratapisteestään kappale oli vaeltanut avaruudessa noin 700 miljoonan kilometrin matkan ennen kuin se törmäsi maapalloon Lapin yllä, Lyytinen vertaa etäisyyttä.
Jos Inarin tulipallon pudottamia meteoriitteja löydetään, kyseessä on yksi niistä meteoriiteista, joiden alkuperäinen kiertorata avaruudessa on voitu selvittää putoamiskuvista. Tällaisia tapauksia tunnetaan alle 40 koko maailmassa.
– Nämä harvat meteoriitit, joiden avaruuden rata on selvillä, ovat erityisen arvokkaita tutkijoille, sillä ne kertovat aurinkokunnan eri osien asteroidien koostumuksesta”, Marko Pekkola toteaa.