Laitavasemmisto näkee velkajarrun kasvun syövänä peikkona, Purra uhoaa saksilinjalle jatkoa
Niin sanotusta velkajarrusta saavutetun parlamentaarisen sovun ulkopuolelle ainoana jäänyt vasemmistoliitto jatkoi kritiikkiään asiasta laaditun lakiesityksen lähetekeskustelussa.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen huomautti pääministeri Petteri Orpon (kok.) todenneen, että jos velkajarru olisi ollut voimassa tällä vaalikaudella, se olisi edellyttänyt miljardeja enemmän sopeutuksia kuin mitä hallitus on tehnyt.
– Ja juuri tähän kiteytyy velkajarrun ongelma. Jo Orpon hallituksen tekemät sopeutukset ovat johtaneet taantuman pitkittymiseen. Sopeutuksista huolimatta velkasuhde ei ole taittunut, kun hallituksen tekemät sopeutukset ovat syöneet ostovoimaa, heikentäneet työllisyyttä ja leikanneet kasvua, Sarkkinen muistutti.
Mikäli olisi tehty suurempia sopeutuksia kesken taantuman, olisi sopeutusten kasvua leikkaava vaikutus voinut Sarkkisen mukaan olla vielä suurempi.
– Pelkona siis on, että velkajarru voi pahimmillaan johtaa kasvun heikkenemiseen ja siten velkasuhteen kasvuun ja leikkausten kehään, mikäli velkajarrun toimeenpanossa ei käytetä riittävää joustavuutta. Näiden syiden takia vasemmistoliitto ei velkajarrusopuun mukaan lähtenyt, Sarkkinen kertasi.
Keskustelun alustanut valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) piti Suomen joutumista alijäämästään niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle jo varmana. Valtiovarainministeri puhui ”liian suuresta sosiaalivaltiosta” ja ”höttöisistä kasvutoiveista” ja sanoi budjetissa olevan ainakin 10 miljardia liikaa käyttömenoja.
– Ydintehtävät turvataan, mutta kaikesta toissijaisesta on säästettävä. Tätä kokonaisuutta silmällä pitäen valitus jokaisesta tähänastisesta leikkauksesta on surkeaa, sillä työ muuttuu vain vaikeammaksi, Purra vuodatti.
Purra korosti, että velkajarrun varsinainen toimeenpano edellyttää aitoa poliittista kykyä viedä säästöt budjettiin, pääluokkiin ja momenteille.
– Toimeenpanokyky ratkaisee.
Sopurintamassa mukana olevien vihreiden Atte Harjanne huomautti, että julkisen talouden tilan taustalla ei ole mikään holtiton törsäys vaan oikeastaan ikääntyminen, siihen liittyvät sote- ja eläkemenot, puolustuksen ja turvallisuuden tarpeet ja kasvun puute.
Harjanteen mukaan hallitus ei näytä vielä löytäneen näiden juurisyiden hoitoon toimivia reseptejä.
– Mutta onhan teillä vielä hetki aikaa.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) piti edessä olevaa sopeutustehtävää todella vaikeana.
– Sen takia rohkenen nyt ottaa esille sen, että kun vielä muutama kuukausi sitten oli rahaa tehdä aika merkittäviä veronalennuksia vähän sinne sun tänne, niin kannattaisiko nyt katsoa, ollaanko pikkuisen liian roisilla kädellä roiskittu niitä veronalennuksia, jottemme syö sitä tulopohjaa liikaa Suomelta, hän evästi.
Keskustan Petri Honkonen muistutti, että hallituksen kasvutoimetkaan eivät ole onnistuneet.
– Niille hallitus oli tietyn tuottolaskelmankin aloittaessaan laskenut, ja nyt ne eivät ole toteutuneet ja velkaantuminen on senkin johdosta ollut entistä suurempaa.
Honkonen nosti esille myös rakenteellisten uudistusten tarpeen.
– Nostan esimerkkinä perintöveron, joka on aivan keskeisessä roolissa siinä, että Suomi on pysynyt pääomaköyhänä maana ja yrityksemme eivät ole päässeet samalla tavalla kehittymään. Tätäkin on osana tätä rakenteellisten uudistusten sarjaa tulevaisuudessa punnittava, voidaanko se poistaa, Honkonen näki.
SDP:n Joona Räsänen muistutti, että nykyinen hallitus ja sen edeltäjätkään eivät ole noudattaneet yhtenäkään vuotena kriteereitä, joista on nyt sovittu.
– Onko mahdollista tehdä tämä käännös? On, ja niin on tehty Suomessa aikaisemminkin. Vuonna -95 meidän julkinen velkasuhde oli pahimpia kaikista Euroopan maista. Alijäämä oli suurimpia. Vuoteen 2007 mennessä tilanne kääntyi, ja meidän ylijäämä oli sinä vuonna Euroopan kaikista suurin, hän totesi.