Lukijalta: Velkajarru – jäähyväiset hyvinvointivaltiolle
Eduskuntapuolueet, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, sopivat velkajarrusta. Sen mukaan julkista velkaa on lyhennettävä keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa. Sillä tähdätään 60 prosentin velkasuhteeseen, joka on myös EU:n säännöissä. Pitkän aikavälin tavoite on 40 prosenttia. Velkkajarru astuu voimaan 2031.
EU-komission mukaan Suomen julkinen velka on 88 prosenttia, ensi vuonna 91 prosenttia ja seuraavana vuonna 92 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Komission mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia (Helsingin Sanomat 17.11.).
Kotimaiset ennusteet talouskasvusta ovat hieman positiivisempia. Suomen bkt on nyt noin 280 miljardia ja julkinen velka noin 245 miljardia. Kun tavoitellaan 60 prosentin velkasuhdetta, meidän pitäisi lyhentää sitä keskimäärin noin 1,8 miljardia vuodessa ja vaalikaudessa eli neljässä vuodessa noin 7,2 miljardia.
Puolustus nielee lisää rahaa joka vuosi. Verojen korotuksiin oikeistopuolueet eivät suostu, joten ainoaksi keinoksi jäävät leikkaukset. Ne tulevat jälleen kerran kohdistumaan pääasiassa terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja koulutukseen.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi äskettäin puoluevaltuustolleen, että puolue kannattaa velkajarrua siksi, että ilman vahvaa julkista taloutta ei ole myöskään hyvinvointiyhteiskuntaa, ei toimivaa taloutta, tai ei ylipäänsä toimivaa yhteiskuntaa, ei huolenpitoa lähimmäisestä (Yle 15.11.).
Kun joudutaan sopeuttamaan eli käytännössä leikkaamaan julkisia hyvinvointipalveluja, hyvinvointivaltiolle voidaan samalla sanoa jäähyväiset. Lindtman myös käytti puheessaan sanaa hyvinvointiyhteiskunta, mikä on jo sinänsä luopumisen merkki.
Työväenliikkeellä on ollut tapana puhua hyvinvointivaltiosta, jossa keskusvallalla, valtiolla, on keskeinen rooli elintason ja toimeentulon varmistamisessa. Tavoitteena on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen.
Hyvinvointiyhteiskunnassa osan hyvinvoinnista tuottaa kolmas sektori, johon kuuluvat muun muassa vapaaehtoiset yksiköt, yritykset ja hyväntekijäjärjestöt. Se on elintason kohottamisen, köyhyyden ja eriarvoisuuden poiston kannalta paljon huonompi kuin hyvinvointivaltio.
Kun vielä lisätään, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on leikannut kovalla kädellä myös vapaaehtoisjärjestöjen rahoitusta, siltäkin suunnanalta saatua apua sitä tarvitseville on heikennetty.
Kun köyhän kansan tähänastinen toivo SDP luopuu hyvinvointivaltiosta, se samalla ohittaa kokoomuksen oikealta.
Taito Taskinen
Kuopio
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/