Lääkepula koskee lähes kaikkia lääkkeitä, nyt tilattu lääke on Suomessa puolen vuoden päästä

Monista lääkkeistä on ollut pulaa Suomessa ja muualla Euroopassa jo pitkään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tehtyjen saatavuushäiriöilmoitusten määrä oli viime vuonna ennätyskorkea, ja Apteekkariliitto ennustaa ongelman jatkuvan.

Erityisesti lasten nestemäisiä kipu- ja kuumelääkkeitä on voinut joutua etsimään useammasta apteekista tänä talvena.

– Eristyksissä olemisen vuoksi kiertäviä infektioita on ollut vähän, ja lääkkeiden menekki on ollut pieni. Nyt menekki on noussut nopeasti. Tämä on yleinen ongelma Euroopassa ja muuallakin maailmassa, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler STT:lle.

Euroopan unionin apteekkijärjestön PGEU:n 29 maalle viime vuonna tekemän kyselyn mukaan yli 24 prosentissa kyselyyn vastanneista maista oli pulaa yli 600:sta eri lääkkeestä. Erityisesti puutetta oli sydän- ja verisuonilääkkeistä, hermostoon vaikuttavista lääkkeistä ja antibiooteista. Muun muassa kuume- ja kipulääkkeet sekä psyykenlääkkeet luokitellaan hermostoon vaikuttaviksi lääkkeiksi.

Kaikki maat ilmoittivat jonkinlaisista saatavuusongelmista.

– Suomen tilastot ovat aivan yhtenäiset muiden eurooppalaisten maiden kanssa, sanoo STT:lle Fimean saatavuus ja laboratorio -yksikön päällikkö Timo Mauriala.

Sydän- ja verisuonilääkkeitä sekä hermostoon vaikuttavia lääkkeitä on markkinoilla ylivoimaisesti eniten. Niiden osuus saatavuushäiriöistä ei kuitenkaan ole suhteessa suurempi kuin muillakaan lääkkeillä.

Mauriala sanoo, että viime aikoina saatavuusongelmat ovat koskeneet myös immunoglobuliinivalmistetta sekä lääkkeitä, joilla hoidetaan sairaaloissa veritulppia.

Lääkkeiden tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Apteekkariliiton mukaan tilanteeseen ei kuitenkaan ole nopeaa ratkaisua.

– Luulen, että tilanne tulee pysymään haasteellisena. Logistiikka- ja energiakustannukset ovat kohonneet ja lääketuotanto on keskittynyt tiettyihin maihin. Jos nyt päätetään valmistaa enemmän vaikka lasten kuumelääkettä, pakkaukset ovat täällä ehkä puolen vuoden kuluttua, Sandler sanoo.

Sandlerin mukaan pitkät tuotantoketjut liittyvät lääkkeiden turvallisuuteen. Esimerkiksi laatukontrolli vie aikaa. Lääkeaineet valmistetaan usein Kiinassa, ja niistä tehdyt tabletit ja kapselit Intiassa. Vasta sen jälkeen ne saapuvat Suomeen.

Fimean mukaan infektioaallot ovat olleet yleisempiä ja voimakkaampia kuin aiempina koronavuosina. Tämä on vaikuttanut osaltaan lääkkeiden saatavuushäiriöiden kasvuun. Edellinen ennätys tehtiin vuonna 2020, kun häiriöitä oli 2 093 kappaletta. Viime vuonna saatavuushäiriöiden määrä oli jo 2 335. Tämän vuoden tammikuussa ilmoituksia tuli Fimealle 270.

Fimean verkkosivuilta selviää, että lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitukset ovat kasvaneet vuodesta 2010 lähtien. Sama ilmiö on nähtävissä muuallakin Euroopassa.

– Lääkeyritykset ovat pyrkineet siirtämään pitempään markkinoilla olleiden valmisteiden tai niiden raaka-aineiden tuotantoa halvempiin tuotantopaikkoihin. Jotakin lääkeainetta saatetaan siksi tuottaa vain muutamissa tuotantolaitoksissa, Mauriala sanoo.

Euroopassa on oltu huolissaan lääkkeiden riittävyydestä. Politico-lehden mukaan muun muassa Kreikka ja Romania ovat pysäyttäneet joidenkin lääkkeiden viennin, jotta niitä riittää omille markkinoille. Muutamat EU-maat ovat reagoineet ongelmiin pyrkimällä helpottamaan lääkkeiden ostamista eri valmistajilta ja velvoittamalla lääkkeiden myyjät pitämään isompia varastoja.

PGEU:n kyselyn mukaan lääkkeiden saatavuusongelmat ovat vaikuttaneet henkilön kuolemaan neljässä kyselyyn vastanneessa maassa. Yksi näistä maista on Suomi.

PGEU:n suomalainen jäsen on Apteekkariliitto. Kuolleen läheiset ovat kertoneet Apteekkariliitolle, että menehtynyt henkilö oli joutunut lopettamaan psyykenlääkkeen käytön äkillisesti, koska sitä ei ollut saatavilla, ja teki sen seurauksena itsemurhan.

– Tieto perustuu läheisten näkemykseen ja kokemukseen. Läheiset kokivat, että menehtynyt jäi tilanteessaan yksin ilman riittävää terveydenhuollon apua, kertoo Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Henna Kyllönen sähköpostitse.

Läheiset kertoivat asiasta Apteekkariliitolle, koska he halusivat vaikuttaa siihen, ettei kenellekään toiselle kävisi samoin.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran viestinnästä kerrotaan sähköpostitse, että Valvirassa ei ole tietoa siitä, että lääkkeiden saatavuusongelmat olisivat vakavasti vaarantaneet potilasturvallisuutta.

Apua vaikeassa tilanteessa antaa esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelin, joka päivystää suomeksi vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111.

Jos tuttu lääke on loppunut apteekin hyllystä, Sandlerin mukaan kannattaa kysyä neuvoa farmaseutilta. Usein saatavilla on jokin vastaava lääke, ja jos sellaista ei löydy, on tarjolla myös reseptilääkkeitä. Niiden saaminen kuitenkin vaatii lääkärissä käymistä.

– On ymmärrettävää, että ihmisiä harmittaa, jos asiaa joutuu selvittelemään lääkärin kanssa. Saatavuushäiriöistä syntyy paljon ylimääräistä työtä. Meillä on varmasti potilaita, jotka ovat kärsineet tästä ongelmasta, Sandler sanoo.

Vaikka lääkkeen saamisessa olisi ongelmia, Fimea ei kannusta muuttamaan lääkitystä itse, vaan lääkeannoksen koon muutokset tulisi tehdä aina lääkärin kanssa.

Apteekkariliitto uskoo, että yksi ratkaisu lääkkeiden saatavuusongelmiin olisi se, että apteekit voisivat tehdä pieniä muutoksia asiakkaiden lääkitykseen. Tähän tarvittaisiin säädösmuutos.

– Jos apteekit voisivat ohjeistaa ottamaan kaksi yhden milligramman tablettia, kun kahden milligramman tabletteja ei ole saatavilla, se säästäisi lääkäreiden aikaa. Tällä hetkellä lääkärin täytyy aina kirjoittaa uusi resepti vastaavissa tilanteissa, Sandler sanoo.