Kysely: Pk-yrityksistä vain harva valmis kokeilemaan nelipäiväistä työviiikkoa

Vain noin 20 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä olisi valmis kokeilemaan nelipäiväistä työviikkoa, jos työajan lyhentyminen ei vaikuttaisi työntekijän saamaan palkkaan. Mikäli palkka alenisi, kokeiluun olisi valmis noin 35 prosenttia pk-yrityksistä.

Asiaa kysyttiin tuoreessa Yrittäjägallupissa, jonka Kantar Public toteutti Suomen Yrittäjille.

Työntekijöitä työllistävistä pk-yrityksistä eli muista kuin yksinyrittäjistä noin 77 prosenttia ei usko, että työajan lyhentäminen neljään päivään viikossa parantaisi tuottavuutta niin paljon, että työstä voitaisiin maksaa samaa palkkaa kuin aiemmin.

– Nelipäiväinen työviikko palkkaa alentamatta ei ole työnantajayritysten suuren enemmistön mielestä realismia. Osa työnantajista on kuitenkin halukkaita kokeiluun. Halukkuutta on erityisesti asiantuntijapalveluita tarjoavissa yrityksissä, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo tiedotteessa.

Nelipäiväistä työviikkoa voitaisiin Suomessa kokeilla jo nyt paikallisesti sopien ilman valtiojohtoista operaatiota, Suomen Yrittäjät sanoo.

Työnantajayrityksistä noin 60 prosenttia uskoo, että nelipäiväinen työviikko heikentäisi yrityksen kannattavuutta. Samalla noin 40 prosenttia uskoo, että perhe-elämä ja työ sovittuisivat paremmin yhteen.

Kantar Publicin tekemään kyselyyn vastasi maaliskuun aikana 1 038 pk-yrityksen edustajaa. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Nelipäiväinen työviikko nousi helmikuussa jälleen julkiseen keskusteluun, kun brittitutkimuksessa 61 työpaikalla siirryttiin nelipäiväiseen työviikkoon puolen vuoden ajaksi. Nelipäiväinen työviikko vähensi stressiä, ahdistusta, väsymystä ja uniongelmia alentamatta silti yritysten tuottavuutta.

Britanniassa yritykset olivat mukana omasta halustaan. Kokeiluun siis valikoitui yrityksiä, jotka olivat valmiiksi halukkaita kokeilemaan lyhennettyä työaikaa. Tutkimus oli siis todennäköisesti valmiiksi vinoutunut.

Kunnianhimoisemmassa tutkimuksessa työaikaa lyhennettäisiin satunnaisesti valituissa yrityksissä, jotta työajan lyhentämisen todelliset vaikutukset erilaisissa yrityksissä saataisiin selville. Tämä tosin vaatisi todennäköisesti myös valtion osallistumista todennäköisiin kustannuksiin.

Lisäksi tutkimus tarvitsisi vertailuryhmän eli joukon samanlaisia yrityksiä, joissa työaikaa ei lyhennetä. Näin mahdolliset erot tuottavuudessa saataisiin näkyviin. Brittitutkimuksessa tällaista ryhmää ei ollut, huomautti esimerkiksi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä Ylellä helmikuussa.