Kylmän sodan aikana Suomen puolustuskykyä epäiltiin Ruotsissa

Päätelmät Suomen puolustuksesta ja sen vaikutuksesta Ruotsin turvallisuuteen olivat kylmän sodan vuosina monessa suhteessa erilaisia kuin nykyään. Hiljattain suomeksi ilmestyneen Sten Ekmanin kirjan Pohjolan salainen liitto (Docendo) mukaan naapurimaiden sotilailla oli keskenään paljon salaista tietojenvaihtoa. Toisaalta YYA-Suomen kykyä ja haluakin vastustaa Neuvostoliiton hyökkäystä epäiltiin Ruotsissa.

Tästä syystä, ja estääkseen mahdollisen hyökkäyksen etenemisen, Ruotsi muun muassa varautui puolustamaan Suomelle kuuluvaa Ahvenanmaata. Neuvostojoukkojen vyörymistä länteen oli tarkoitus vaikeuttaa jo Suomen alueella toteutettavalla sissitoiminnalla pohjoisessa sekä esimerkiksi tärkeisiin suomalaiskohteisiin kuten satamiin ja siltoihin tehtävillä ilmaiskuilla.

Länsinaapurin pelkkää olemassaoloa voitiin kuitenkin käyttää myös vastavoimana Neuvostoliiton paineelle Suomea kohtaan. Moskovalle annettiin ymmärtää, että liittoutumattomuuttaan korostanut Ruotsi voisi päätyä hakemaan Naton jäsenyyttä, jos Neuvostoliitto ottaisi Suomen liian tiukkaan syleilyyn.

Käytännön yhteistyöstä kieli muun muassa se, että kun Ruotsin ilmavoimilla oli kaluston uusimisen jälkeen liikaa Draken-hävittäjiä ja Suomella tuohon koneeseen koulutettuja lentäjä, varastoi Ruotsi ylimääräiset Drakenit odottamaan mahdollista siirtoa Suomeen, jolla ei saanut olla rauhansopimuksen mukaan kuin 60 hävittäjää.