Kurvinen löi lapiollisen "Putin-hiiliä" perussuomalaisten niskaan – "Väärin siteerattu, aivan törkeää", Leena Meri huudahti
Perussuomalaisten riveistä tehty kysymys kivihiilen polton jatkamisesta innosti maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) Venäjä-kortilla lyöntiin eduskunnan keskiviikon istunnossa.
Perussuomalaisten Leena Meri tiedusteli Kurviselta keskustelussa ilmastonmuutokseen varautumisesta, aikooko tämä vielä tällä hallituskaudella vielä peruuttaa lain, jolla on kielletty hiilen käyttö alkaen vuonna 2029.
– Se on huoltovarmuuskysymys, kuten Huoltovarmuuskeskus on tuonut esiin, Meri huomautti.
Kurvinen sanoi ihmettelevänsä sitä, että ”perussuomalaiset ilmeisesti toivoisivat edustaja Merenkin suulla sitä, että ostettaisiin enemmän kivihiiltä Venäjältä”.
– Ja että se olisi tosi hyvä juttu, kun ei olisi kielletty kivihiilen käyttöä ja ostettaisiin vaan Putinilta kivihiiltä eikä käytettäisi suomalaista puuta, aurinkoa, tuulta ynnä muita uusiutuvia energianlähteitä, Kurvinen tulkitsi.
Meri vaati vastauspuheenvuoroa, mutta ei saanut sitä istuntoa johtaneelta varapuhemies Juho Eerolalta (ps.), joka päätti debatin Kurvisen puheenvuoroon.
– Väärin siteerattu, aivan törkeää! Meri huusi väliin.
Perussuomalaisten Lulu Ranne puuttui asiaan päästyään puhujapönttöön.
– Kuulostaa siltä, että ministeri Kurvisella ja keskustalla on vaalipaniikki. Teidän olisi pitänyt kuunnella, mitä me puhumme, Ranne ripitti.
Hallituksen ilmastonmuutokseen varautumista koskevan selonteon esitellyt Kurvinen näki, että on kaikkien suomalaisten ja myös maa- ja metsätalouden etu, että ilmastonmuutosta hillitään mahdollisimman paljon.
– Me saamme metsiin sellaisia tuholaisia, joita emme ole aikaisemmin koskaan nähneet, mikäli ilmastonmuutos etenee. Kuivuus, rankkasateet vievät pohjaa meidän ruokaturvalta, meidän huoltovarmuudelta, omavaraisuudelta, eli pitää hillitä ilmastonmuutosta.
Kurvinen sanoi pitävänsä hallituksen ilmastopoliittisia ratkaisuja erittäin tarpeellisina ja hallituksen ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa erittäin edistyksellisenä.
Esittelemäänsä sopeutumissuunnitelmaa Kurvinen luonnehti eteläpohjalaisella vaatimattomuudella.
– Ei ole täyrellinen tämä sopeutumissuunnitelma, mutta se on maailman paras — tähän asti maailman paras, vaikkei ihan täydellinen olekaan.
Kurvinen toivoi, että ensi vaalikaudella saataisiin aikaan vähän aktiivisempaa metsänhoitoa.
– Itse toivoisin, että ensi vaalikaudella me voisimme saada vaikkapa veroporkkanoita niin, että kuolinpesät, joissa on metsää, purettaisiin ajoissa. Voisiko perintöveroon tehdä huojennuksen tähän liittyen?
Hallituksen selonteon mukaan Suomessa metsien terveydentila on säilynyt toistaiseksi pääasiassa hyvänä, ja esimerkiksi kirjanpainajien aiheuttamat puustokuolemat ovat tähän mennessä olleet paikallisia.
Merkittävämpiä tuhoja metsissä ovat viime vuosina aiheuttaneet erityisesti tuuli ja lumi. Tuulituhojen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa routakauden lyhentyessä ja talviaikaisen sadannan lisääntyessä.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksilla metsiin voi olla erityisen merkittävä vaikutus erityisesti Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon talouteen. Haavoittuvimpia metsiköitä ovat varttuneet kuusikot, yksipuoliset metsät sekä avohakkuiden reuna-alueet. Myös lumituhoja esiintyy toistuvasti tykkylumelle alttiilla alueilla koko Suomessa.
Lisääntyvät kuivuus- ja hellejaksot lisäävät laajojen metsäpalojen riskiä. Ilmastonmuutos lisää myös maataloustuotannon haasteita, kun tuotantoriskit lisääntyvät sääolojen vaihtelun lisääntyessä. Tämä aiheuttaa satomäärien heilahteluja sekä laadun heikkenemistä.
Peltoviljelylle ongelmia aiheuttavat kasvintuhoojien ja rankkasateiden lisääntyminen ja liian märät pellot, Etelä-Suomen lyhentyvät tai puuttuvat routajaksot ja erityisesti yhtä aikaa ilmenevä kasvukauden aikainen korkea lämpötila ja kuivuus ja lisääntyvä haihdunta.