Kuntavaaliehdokkaat ikääntyvät, suuret ikäluokat lisäävät eläkeläisten valtaa

Eläkeläisten osuus kuntavaalien ehdokkaista on nopeassa nousussa.

Noin kuudesosa huhtikuun kuntavaalien ehdokkaista on täyttänyt 65 vuotta. Osuus on noussut nopeasti, sillä vielä vuoden 2004 kuntavaaleissa vain reilut kuusi prosenttia ehdokkaista oli täyttänyt 65 vuotta.

Koko 2000-luvun jatkunut kehitys nuorten ehdokkaiden suhteellisen määrän laskussa on samalla kiihtynyt. Huhtikuun vaaleissa alle kymmenesosa ehdokkaista on 18–29-vuotiaita.

Samalla kun nuorten into kunnanvaltuustoihin hiipuu, eläkeläisten halu kuntapolitiikkaan kasvaa.

– Eläköityvien ihmisten osuus kasvaa, he ovat hyvässä kunnossa, ja heillä on aikaa ja tarmoa ottaa kantaa asioihin. He ovat sosiaalistuneet maailmaan, jossa kunnallispolitiikassa vaikuttaminen oli arvostettua ja siihen pyrittiin, arvioi nuorisotutkija Tomi Kiilakoski.

Lähes kaikki vuosina 1945–1949 syntyneihin suuriin ikäluokkiin kuuluvista on jäänyt eläkkeelle, mikä näkyy tulevissa kunnanvaltuustoissa. Akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan suomalainen erityispiirre on, että valtavan korkea osallistumisaste säilyy niin pitkälle.

Matalimman koulutusasteen saaneilla äänestysaktiivisuus kääntyy 70-vuotiaiden kohdalla laskuun, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla se on vielä 85-vuotiaina 90 prosentin tuntumassa.

– Kun nuorista niin harva äänestää kuntavaaleissa ja nuoria on vähän ehdolla, on päivänselvää, että saadaan kunnanvaltuustot, jotka ovat ikääntyvän Suomen kuva ja politisoivat asioita ikääntyvän Suomen näkökulmasta, Kiilakoski sanoo.