Kuntalaisaloite Helsinki-Malmi-kansanäänestyksestä etenee valtuustoon – "Tässä ollaan demokratian juurilla"

Malmin historiallinen lentokenttä yritetään pelastaa kansanäänestyksen kautta.

Kuntalaisaloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäytöstä on saavuttanut riittävän kannattajamäärän kaupunginvaltuustoon luovuttamista varten.

Aloite on kerännyt yli 22 300 allekirjoittajaa. Aloite itsessään ei ota kantaa suuntaan tai toiseen, vaan ehdottaa äänestystä kuntalaisten mielipiteestä, pitääkö ilmailukäyttöä jatkaa – kyllä vai ei. Asiaa ei ole vielä koskaan kysytty suoraan helsinkiläisiltä.

Seuraavaksi aloite menee Helsingin kaupunginvaltuustoon, jossa päätetään, järjestetäänkö kuntalaisten vaatima kansanäänestys vai ei. 

Aloitteentekijät aikovat selvittää, salliiko nykyvaltuusto kansanäänestyksen vai tuodaanko se vasta seuraavan valtuuston käsittelyyn. Kuntavaalit ovat keväällä 2021.

Malmin lentoaseman ilmailukäytön jatkoa perustellaan muun muassa alueen luonto- ja kulttuuriperintöarvot, jotka ovat muodostuneet ja näyttäisivät säilyvän ilmailukäytön avulla.

– Suomen luonnonsuojeluliitto tukee asiaa, sillä viime vuosien tutkimuksissa on tullut paljon uutta tietoa kentän hyönteis- ja eläinkannasta. Museovirasto on korostanut kentän kulttuurillisten arvojen merkitystä maailman mittaluokassa ja se on valittu Euroopan uhanalaisimpien kulttuurikohteiden joukkoon. Lisäksi kaupungin teettämissä rakennettavuustutkimuksissa on todettu, ettei alueen asuntorakentaminen suunnitellussa mittakaavassa ole taloudellisesti kannattavaa, aloitteentekijät korostavat tiedotteessaan.

Aloitteen kansanäänestyksestä panivat joulukuussa 2018 vireille ylipormestari Raimo Ilaskivi, Lex Malmi -aloitteentekijä Kim Korkkula ja Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen.

Kuntalaisaloitteiden merkitystä on korostettu laajalti. Malmi-kansanäänestyksen kuntalaisaloite on kohdannut kritiikkiäkin.

– Olemme saaneet palautetta jopa ministeritasolta, että tällainen hanke kyseenalaistaa valtuuston tekemiä päätöksiä. Tässä ollaankin demokratian juurilla – onko valtuuston vai kansalaisten kanta merkittävämpi, sanoo yksi aloitteentekijöistä, Timo Hyvönen. 

Ylipormestari  Raimo Ilaskivi kehottaa ajattelemaan asiaa tarkkaan.

– Hallinto viittaa toistuvasti lausunnoissaan lukuisiin aiempiin päätöksiin, sopimuksiin ja suunnitelmiin. Sopimukset ovat ihmisten tekemiä ja ihmiset voivat niitä myös muuttaa.

Ilaskivi usuttaa valtiota ja Helsinkiä keskusteluun asiasta.

– Minä kehoittaisin valtiota – ja varsinkin maakuntien kansanedustajia – katsomaan kauemmaksi eteenpäin teemalla ajattele. Helsinki-Vantaata on laajennettu ja sen kansainvälinen merkitys kasvaa huimaa vauhtia, ja kenttä ahtautuu nopeasti.

Ilaskiven mielestä kevyemmälle kotimaiselle liikenteelle ja myös kansainvälisille liikekoneille tulisi löytää vaihtoehto, mieluummin niin läheltä kaupunkia kuin mahdollista.

– Malmihan on tällaiseksi kakkoskentäksi mitä soveliain varustettuna modernein lähestymislaittein. Keskustelu valtion ja Helsingin välillä on avattava välittömästi.

Ilaskivi muistuttaa myös valtuutettujen lähettämästä avoimesta kirjeestä, jossa vaaditaan kentän ilmailutoiminnalle vähintään kahden vuoden jatkoaikaa. 

Lex Malmi -kansalaisaloitteen alullepanija Kim Korkkula muistuttaa eduskunnan lausumasta, joka annettiin kansalaisaloitteen johdosta. 

– Eduskunta edellyttää valtioneuvoston ryhtyvän toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä. Liikenne- ja viestintävaliokunta on esittänyt lausuman pitämistä voimassa.

Korkkula huomauttaa, että korvaavia ratkaisuja ei ole esitetty, joten lausuman ja jopa mahdollisen lakiehdotuksen uuden käsittelyn takia kentän toiminnan jatkosta tuleviksi vuosiksi on sovittava välittömästi.

– Tämä on Helsingin kaupungin ja Suomen valtion tehtävä.