Prinsessa, josta ei pitänyt tulla kuningatarta – Kuningatar Elisabetin vallassaolon 70-vuotisjuhla rikkoo ennätyksiä ja jää monarkian historiaan
Kuningatar Elisabet on ollut vallassa historialliset 70 vuotta, sillä hän nousi valtaan kuudentena päivänä helmikuuta vuonna 1952.
Kuningattareen liitetään laatusanoja ahkera, kunnioitettu ja arvokas sekä ainutlaatuinen. Kuningatar työskentelee edelleen 95-vuotiaana, joskin hän on vähentänyt velvoitteitaan.
Tälle vuodelle on suunniteltu suuri joukko tapahtumia ja huomionosoituksia. Keskeisimmät tilaisuudet ajoittuvat kesäkuun alkuun, jolloin vietetään juhlinnan pitkää viikonloppua. Vuosi on nimetty platinajuhlaksi.
Kuningatar päätyi valtaan nuorena prinsessana, vaimona ja äitinä jo 25-vuotiaana.
Prinsessa Elizabeth oli talvella 1952 aloittanut pitkän ulkomaankiertomatkan puolisonsa Philipin kanssa. Prinsessan isä, kuningas Yrjö VI kuoli matkan aikana vain 56-vuotiaana, ja suru-uutinen tavoitti pariskunnan Kenian syrjäseudulla. Prinsessa palasi viipymättä kotiin kuningattarena.
Syntyessään prinsessa oli kruununperimysjärjestyksessä vasta kolmas, eikä mikään viitannut tuolloin siihen, että hänestä tulisi jonain päivänä kuningatar. Tilanne muuttui, kun kuningas Edvard VIII dramaattisesti luopui kruunusta vuonna 1936 rakastuttuaan Wallis Simpsoniin. Näin ollen lapsettoman Edvardin pikkuveljestä eli Elizabethin isästä tuli yllättäen kuningas.
Elisabetista tuli pisimpään Britanniaa hallinnut monarkki syksyllä 2015. Tuolloin hän oli ollut vallassa yli 63 vuotta ja rikkoi aiemman kuningatar Viktorian ennätyksen. Viktoria hallitsi vuoteen 1901 asti.
Vuonna 2017 juhlittiin Elisabetin vallassaolon 65-vuotista taivalta, ja juhla nimettiin jalokiven safiiri mukaan.
Elisabetin ajan ensimmäinen Britannian pääministeri oli Winston Churchill ja ensimmäinen naispääministeri Margaret Thatcher. Boris Johnsonista tuli Elisabetin ajan neljästoista pääministeri heinäkuussa 2019.
Kuningattaren ja pääministereiden suhteita on kuvattu toteamalla, että jotkut ovat olleet vaikeampia kuin toiset. Kuningatar ei ole koskaan julkisesti arvioinut yhteistyötään pääministerien kanssa eikä muutoinkaan ottanut kantaa päivänpolitiikkaan. Hän on edustanut jatkuvuutta, kun maa ja maailma ympärillä ovat kuohuneet.
Jos pääministereillä onkin ollut tuulisia aikoja, kuten Boris Johnsonilla parhaillaan muun muassa koronarajoituksia rikkoneiden puutarhakekkereiden vuoksi, arvioidaan Elisabetin suoriutuneen töistään kunnialla.
YouGovin tutkimuksen mukaan noin kuusi kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että kuningatar on valtakautensa aikana tehnyt erittäin hyvää työtä. Verraten hyväksi kuningattaren työpanoksen arvioi noin joka neljäs vastaaja. Työsuoritusta pitää heikkona vain muutama prosentti.
Tulevilla kuninkailla, prinsseillä Charles, William ja George, ei välttämättä ole mahdollisuuksia näin korkeisiin kannatuslukuihin.
YouGovin viime keväänä julkistamien tietojen mukaan 18–24-vuotiaista vastaajista noin 40 prosenttia oli sitä mieltä, että Britannian tulisi valita valtionpäämiehensä vaaleilla, kun alle kolmannes kannatti monarkian jatkumista eli perittyä valtaa. Monarkian suosion lasku on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2019 vain joka neljäs nuorista vastaajista kannatti vaaleilla valittua valtionjohtoa.
Kaikkien brittien joukossa monarkian asema on vielä vahva, sillä vanhemmat ikäluokat suosivat perityn vallan jatkumista.