Kuka vastaa soten rahoituksesta? – "Maakuntavero ei ole kuollut ajatus"

Pitäisikö tuleville maakunnista muodostettaville itsehallintoalueille antaa verotusoikeus vai ei?

Asiaa pohdittiin maanantaina EVA:n sotesta järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Keskustelun vetäjänä toiminut EVA:n johtaja Matti Apunen muistutti, että verotusoikeutta puolustetaan sillä, että ylhäältä valtiolta tuleva raha ei olisi kenenkään rahaa ja siten helppo tuhlata.

– Ja sitten toisella laidalla sanotaan, että sittenhän se vasta on helppo tuhlata, kun verotuksella voi paikata omat virheensä.

Sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtajalle, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystille kysymys tuntui tuottavan tuskaa.

Pöysti muistutti suhtautuneensa melko kielteisesti ajatukseen siitä, että maassa, jossa kirkkoon kuuluvat maksavat kahdeksan kappaletta ansiotulosta erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja, tulisi vielä yksi vero lisää.

Hän kertoi kuitenkin sittemmin perehtyneensä hyvien asiantuntijoiden opastuksella syvemmin fiskaaliseen federalismiin.

– Ja sieltä löytyy kyllä sitten paljon painavia perusteita myös sille ratkaisulle, että se verotusoikeus on.

Pöystin mukaan kyse on yksinkertaisesti siitä, kuka kantaa kustannusriskin, jos soten järjestäminen ei maakunnassa onnistu tavoitellun budjetin piirissä.

Jos rahoitus tulisi valtiolta ja kehys olisi tiukka, kysymys kuuluu, lähtisikö maakunta esimerkiksi saneeramaan julkista tuotantoaan tai kirjoittamaan valtioneuvostolle hakemusta maakuntien fuusioinnista.

– Vai tyytyvätkö ne sitten kirjoittamaan happaman kirjeen, että antakaa meille lisää rahaa, kun kävi niin että valtiovarainministeri ja STM:n ohjausyksikön vetäjä ja STM:n ministeri ja VM:n budjettiväki tekivät niin huonon budjetin, ettei tästä selviä?

Jos maakunnalla olisi verotusoikeus, maakuntavaltuustossa pitäisi Pöystin mukaan aloittaa keskustelu verotusprosentin nostosta.

– Onko siellä maakuntavaltuustossa edustettuna sitten riittävästi tämä maksajan näkökulma, joka sanoo että ”ei, me emme halua nostaa veroa, me haluamme että laitetaan se saneeraus nyt sitten pystyyn”.

Valittavan reitin ratkaisee Pöystin mukaan se, kumpaa kautta saadaan uskottavampi budjettikuri. Hän myöntää, ettei ole päässyt epäluuloistaan verotuksen kiristymisriskistä, jos uusi verottajataho luodaan.

– Mutta on siinä hyviä ajatuksia pitkässä juoksussa myös tämän verotusoikeuden kanssa, että ei se aivan kuollut ajatus ole. Katsotaan mihin tämä punninta tässä nyt kääntyy.

Ehdottoman tärkeää on Pöystin mukaan se, että työn verotus ei pääse kiristymään ja järkevän veropolitiikan harjoittaminen käy hankalaksi.

Asiakkaan valinnanvapautta ja rahoituskanavien yksinkertaistamista pohtivan selvitysryhmän puheenjohtaja professori Mats Brommels varoi niin ikään ottamasta suoraan kantaa asiaan.

Brommels näki, että asiaa kannattaisi pohtia pikemminkin sosiaalipolitiikan tai  hyvinvointipolitiikan näkökulmasta.

Hänen mukaansa terveydenhoidossa alueitakin koskevan epätasa-arvoistumisen vuoksi tarvitaan vahva valtiollinen taho, joka myös sääntelee toimintaa.

– Vähän kiertäen voisi sanoa, että vahvin sääntely varmasti tapahtuu rahan avulla.