KRP epäilee viittä Helsingin Sanomien työntekijää turvallisuussalaisuuden paljastamisesta Viestikoekeskus-jutussa
Esitutkinta liittyen Helsingin Sanomien kolme vuotta sitten julkaisemaan juttuun Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen alaisesta Viestikoekeskuksesta on valmistunut, Keskusrikospoliisi (KRP) tiedotti perjantaina.
KRP:n mukaan viittä Helsingin Sanomien työntekijää epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Lehden artikkelissa kerrottiin salaisen keskuksen toiminnasta, ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja.
Viestikoekeskuksesta on aiemmin kerrottu vain vähän tietoa julkisuuteen. Viestikoekeskuksen lisäksi juttu käsitteli laajemminkin sotilastiedustelua ja maanpuolustusta.
– Poliisilla on ollut syytä epäillä, että Helsingin Sanomien toimituksessa on käsitelty sellaista tietoa, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi. Osa salassa pidettävästä tiedosta julkaistiin suunnitellun mahdollisen juttusarjan ensimmäisessä osassa, muita valmisteltuja juttuja Helsingin Sanomat ei julkaissut esitutkinnan käynnistyttyä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Kai Käkelä KRP:n tiedotteessa.
Rikosepäily liittyy Puolustusvoimien sotilastiedustelua ja maanpuolustusta koskevien salassa pidettävien turvallisuusluokiteltujen tietojen oikeudettomaan ilmaisemiseen, välittämiseen ja julkaisemiseen. KRP ei kuitenkaan epäile, että salassa pidettävää tietoa olisi hankittu lainvastaisilla keinoilla.
Tutkintapyynnön asiassa teki Puolustusvoimien pääesikunta. Asia siirtyy seuraavaksi syyteharkintaan valtakunnansyyttäjäntoimistoon. Syyttäjänä asiassa toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ei perjantaina halunnut kommentoida rikosepäilyjä.
Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Poliisitutkinta aloitettiin heti jutun julkaisun jälkeen. Tutkintaa on hidastanut muun muassa se, että ensin piti ratkaista, voiko poliisi hyödyntää toimittajan kotoa takavarikoidun muistitikun sisältöä rikostutkinnassa.
Korkein oikeus (KKO) päätti viime vuoden joulukuussa, että tietoa ei voi hyödyntää, koska tiedoston tutkiminen voisi johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen.
Kotietsintä Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehtiin joulukuussa 2017 sen jälkeen kun hän oli itse soittanut palokunnan paikalle. Hän oli yrittänyt hajottaa tietokoneensa vasaralla hävittääkseen lopullisesti kovalevyn sisältämät tiedot, ja kone oli alkanut savuta.
Toimittaja kertoi puhelussa olevansa toinen Viestikoekeskus-uutisen tekijöistä. Paikalle tuli pelastuslaitoksen mukana poliisipartio, joka kertoi tietonsa keskusrikospoliisille.
KRP:n tutkinnanjohtaja antoi määräyksen rikotun tietokoneen takavarikoimisesta ja erityisen kotietsinnän tekemisestä toimittajan kotiin. Toimittajalta otettiin takavarikkoon erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.
Poliisi on tutkinut myös sitä, miten salassa pidettävää sotilastiedustelua koskevaa aineistoa ja tietoa on päätynyt Helsingin Sanomien toimittajien haltuun. KRP:n mukaan tämä esitutkinta pyritään saamaan valmiiksi lähikuukausina.
STT:n tietojen mukaan tietovuototutkinnassa on ollut epäiltynä Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Toukokuussa Alafuzoff sanoi Ylelle olevansa syytön häntä koskevaan rikosepäilyyn.
– Olen mielestäni syytön, hän sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.
Tuolloin hän kertoi, että poliisi oli ollut häneen yhteydessä viimeksi puolisen vuotta sitten.
STT on kertonut epäillyn nimen jo esitutkinnan ollessa kesken, koska kyse on erityisen vastuunalaisessa asemassa työskennelleestä henkilöstä ja poikkeuksellisen paljon huomiota ja keskustelua herättäneestä tapauksesta.
STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.