"Kriittisiä mineraaleja tarvitaan" – Lapissa huolta kaivosveron uudistuksesta
Hallituksen linja kyllä kurittaa pohjoisen kuntia, Lapin vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula toteaa hallituksen esityksestä kaivosmineraaliveron jakoperusteiden muuttamiseksi.
Tähän asti kaivosten verotuloista 40 prosenttia on mennyt valtiolle ja 60 prosenttia kunnille, joiden alueella kaivokset ovat. Nyt Orpon hallitus on muuttamassa jakoperusteita merkittävästi, kun valtiolle menisi peräti 80 prosenttia verotuloista ja kunnat saisivat vain 20 prosenttia.
Kaivokset ovat merkittävä tulonlähde usealle Pohjois-Suomen kunnalle. Hallituksen pohjoisen Suomen ohjelmaltakin menee Takkulan mukaan pohja pois, kun kaivosverotusta ollaan muuttamassa. Kasvua ja säästöjä hakiessa on myös merkillistä, että yksi tietty teollisuuden ala on otettu tällä tavalla tikun nokkaan.
– Toivotaan, että eduskunnassa tämä vielä muuttuu, että ymmärrys kirkastuu, ja puuttuvia euroja lähdetään hakemaan tasapuolisemmin.
Kaivosten tuottamat haitat jäävät yksin kuntien maksettavaksi. Siksi on katsottu oikeudenmukaiseksi, että kaivoskunnat saavat merkittävän osan verotuotoista. Näillä tuotoilla voi parantaa esimerkiksi infrastruktuuria raskaan rekkaliikenteen rasittaessa tiestöä.
Muutenkin kaivosten verotuotoilla voi olla kunnalle valtava merkitys. Takkulan mukaan esimerkiksi Kittilä ja Sodankylä ovat olleet kriisikuntia, mutta päässeet uuteen nousuun kaivosten ansiosta.
– Kuntatalous on parantunut johtuen siitä, että kaivokset ovat alueille merkittäviä työllistäjiä ja veronmaksajia.
Veron uusjako on selkeä isku, kuten myös monet muut kokonaisuuteen liittyvät seikat.
– Kun sähkön hinnan korotusta suunniteltu, se on johtanut keskusteluun siitä, voiko kaivoksia sähköistää. Kun erilaisia ketjuja ja vaikkapa kuormureita on suunniteltu sähköistettäväksi osana vihreää siirtymää, muutokset sähköveron osalta tekevät sen, että sähköistys ei ole enää kannattavaa vaan pitää mennä dieselillä, Takkula kertoo Suomenmaalle.
– Iso kuva unohtuu.

Kaivosten sosiaalinen hyväksyntä on maakuntajohtajan mukaan erittäin korkea Lapin kunnissa, joissa kaivoksia on. Kaivostoimintaa on voitu harjoittaa tasapainossa ympäristön kanssa.
– Esimerkiksi Kittilässä on ihan Levin lähellä kultakaivos. Siitä ei ole ollut mitään haittaa matkailulle eikä luonnolle.
Kunnat ovat parantaneet verotuotoilla hyvin paljon infrastruktuuria. Ylä- ja Keski-Lapissa ei ainakaan vielä ole rautateitä, joten raskas rekkaliikenne on ollut välttämätöntä.
– Alemman tieverkon korjaaminen on valtiolla ollut pidempään hyvin heikkoa. Korjausvelkaa on paljon, Takkula muistuttaa.
Kysymys on Takkulan mielestä suuri. Tehdyt ratkaisut heikentävät kaivosyhtiöiden houkuttelevuutta aloittaa uusia hankkeita, kaivosten elinkaaret lyhenevät ja kuntien saannot pienenevät haittojen ja velvoitteiden pysyessä. Tämän sijasta tarvittaisiin pitkäjänteistä kehittämistä.
Lapissa nähdään, että kaivosala on tulevaisuuden ala.
– Hallituksessakin pitäisi ymmärtää tämä paremmin, Takkula huomauttaa.
– Lapissa on valtava potentiaali kaivosteollisuudessa, kuten myös metsäteollisuudessa ja peruselinkeinoissa. Kehitys pitää vain saada käyntiin. Nyt tehdyt ratkaisut hidastavat tätä.
Kaivosala on kriittisen tärkeä Lapin, Suomen ja Euroopan kannalta, Takkula muistuttaa.
– Kriittisiä mineraaleja tarvitaan niin kauan kuin haluamme käyttää vaikkapa kännyköitä ja tietokoneita.
– Eurooppa ei kuitenkaan ole pyörtänyt päätöstä tavoitteestaan olla omavarainen ja irtautua Venäjän, Kiinan ja Kongon tuonnista.
Takkula toivoo, että tulevat hallitukset pyörtävät nyt tehtävät päätökset. Vielä on toki mahdollisuus siihenkin, että hallituksen esitys muuttuu eduskunnassa.