Maakuntajohtaja pelkää hallituksen päätöksen iskevän kipeästi kaivosalaan – "Kilpailukyky heikentyy"

Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen toivoo, että Orpon hallitus harkitsisi vielä esitystään kaivosmineraaliveron korotuksesta kertyvien tuottojen jakamisesta.

Pirkkalainen kirjoittaa Facebook-päivityksessään tiedostavansa, että lakiesitykset harvemmin enää muuttuvat eduskunnassa. Siitä huolimatta hän sanoo toivovansa kovasti, että tässä tapauksessa niin kävisi.

Valtion ensi vuoden talousarviossa korotetaan sekä kaivosten sähköveroa että kaivosmineraaliveroa moninkertaiseksi.

Viime viikolla eduskunnalle jätetyssä esityksessä kaivosmineraaliveron tuottojen jakautuminen kuntien ja valtion välillä on muuttunut merkittävästi aiemmasta.

Esityksen mukaan valtio saisi verotuotoista 80 prosenttia ja kunnat 20 prosenttia, kun aiemmin jako oli valtiolle 40 prosenttia ja kunnille 60.

Pirkkalainen sanoo olevansa päätöksestä huolissaan.

Hän nostaa kirjoituksessaan esiin myös sen, ettei Euroopan unioni edelleenkään ole asettanut sanktioita hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän nikkelille.

Sekä veronkorotukset että venäläisen nikkelin sanktioimatta jättäminen iskevät Pirkkalaisen mukaan kipeästi Kainuuseen.

– Kainuu on kaivosmaakunta, jossa muun muassa tuotetaan 70 prosenttia koko EU:n nikkelituotannosta. Mainittua kilpailijaa, venäläistä nikkeliä, eivät koske paitsi pakotteet eivätkä myöskään kotimaiseen kaivannaisalaan kohdistuvat jättimäiset veronkorotukset, hän summaa.

Pirkkalainen kummeksuu sitä, että hallitus heikentää päätöksillään kotimaisen kaivannaisalan kilpailukykyä tilanteessa, jossa EU pyrkii vahvistamaan merkittävästi omavaraisuuttaan mineraaleista ja vähentämään riippuvuutta maanosan ulkopuoleisesta tuonnista.

Hän myös huomauttaa, että Suomessa on vasta viime talvena hyväksytty kansallinen mineraalistrategia, jonka tavoitteena on vahvistaa vastuullisesti toimivan toimialan mahdollisuuksia tuottaa talouskasvua Suomelle.

– Tämän tavoitteen toteutuminen vaikuttaa hankalalta ja lisäksi veronkorotukset vievät mahdollisuudet tuottaa kotimaisia mineraaleja sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin ja erityisesti rajusti vahvistuvan puolustusteollisuuden tarpeisiin, Pirkkalainen summaa.

Maakuntajohtaja muistuttaa, että kaivosmineraaliveron alkuperäinen tarkoitus oli korvata ensisijaisesti kaivosten sijaintikunnille maa- ja kallioperän luonnonvarojen hyödyntämistä.

– Tämä peruste veron oikeutuksesta ei muutu, vaikka kaikki ymmärrämme, että valtiontalouden tervehdyttämiseksi kaikki keinot on tarkasteltava. Kaivosmineraalivero ei kuitenkaan mainitusta syystä ole luonteeltaan parhaiten soveltuva vain valtiontalouden kohennuskeino.

Pirkkalainen sanoo olevansa huolissaan kaivosalan tulevaisuuden näkymistä.

Mahdollisten uusien kaivosten avaaminen ei ole hänen mielestään jatkossa kunnille kovinkaan houkuttelevaa, sillä kaivostoiminnasta tulevat haitat tulevat yksinomaan kuntien harteille.

Hän sanoo pelkäävänsä myös sitä, että suomalaiset mineraalialan arvoketjut rakentuvat tulevaisuudessa vahvemmin ulkomaisten mineraalien varaan.

– Tällä olisi negatiivinen aluetalousvaikutus ja myös valtiontaloutta heikentävä vaikutus. Päinvastoin kuin julkisesta keskustelusta voisi ymmärtää, Suomessa on myös erilaisilla kotimaisilla rakenteilla omistettuja kaivosyhtiöitä, jotka maksavat merkittävästi veroja Suomeen.