Raportti: Lähivuodet ovat protektionismin ja sotien aikaa – näihin neljään kehityskulkuun Suomen on varauduttava
Alkanut vuosi ja sitä seuraavat lähivuodet ovat uuden protektionismin ja sotien aikaa, arvioi Sitran tuore raportti.
Sitran Megatrendit 2026 -selvityksen mukaan elämme nyt rauhattomuuden ja murrosten ajassa, jossa myös Suomen rooli kansainvälisellä kentällä on murroksessa.
Kun kylmän sodan jälkeen aina vuoden 2008 finanssikriisiin asti Suomi pysyi pitkälti liittoutumattomana, on se nyt ottanut uuden roolin sotilasliitto Naton etulinjamaana.
Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi huhtikuussa 2023.
– Nykyinen maailmantilanne sekä Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat isot kehityskulut alleviivaavat tarvetta siirtyä reagoimisesta tavoitteelliseen toimintaan, jossa yhteiskuntaa uudistetaan määrätietoisesti tulevaisuuden muutokset kestäväksi, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen sanoo tiedotteessa.
Sitran mukaan lähitulevaisuudessa Suomen on varauduttava etenkin näihin neljään kehityskulkuun: maailmanjärjestyksen murrokseen, tekoälyn tuomiin muutoksiin, väestön ikärakenteen muutokseen sekä ympäristökriisiin.
Sitran tuore raportti tarjoaa ymmärrystä megatrendeistä eli useista ilmiöistä koostuvista kehityssuunnista.
Sitra on julkaissut trendilistauksia vuodesta 2011, ja vuonna 2016 julkaistiin ensimmäinen kokonaiskuvaa hahmottava megatrendiraportti.
2020-luvulla maailma on joutunut suureen myllerrykseen merkittävien sotien ja konfliktien jyllätessä niin Euroopassa, Lähi-idässä, Aasiassa kuin länsimaiden keskinäisissä suhteissa muun muassa Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä.
Jo vuoden 2023 raportissaan Sitra kuvasi maailman olevan niin sanotussa postnormaalissa ajassa. Euroopassa oli alkanut sota Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja globalisaatio oli muuttanut maailman suuntaa.
Viime vuonna kansainvälinen järjestys koki kuitenkin uuden kolauksen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin astuttua valtaan. Ensin keväällä maailmaa vavahduttivat Trumpin maan kauppakumppaneille asettamat valtavat tuontitullit.
Sittemmin myös Yhdysvaltojen suhde Eurooppaan on muuttunut. Esimerkiksi joulukuussa Trumpin hallinto julkaisi kansallisen turvallisuuden strategiansa, jossa muun muassa eurooppalaisia instituutioita syytettiin poliittisten vapauksien murentamisesta.
Alkuperäisessä rauhansuunnitelmassaan Ukrainalle Trumpin hallinnon on puolestaan pelätty myötäilevän Venäjän intressejä Euroopan ohitse.
Sitran ennakointi- ja koulutustoiminnon johtaja Veera Heinonen kuvasi avauspuheessaan raportin tiedotustilaisuudessa joulukuussa nykyisen murroksen mahdollistavan protektionismin ja populismin nousun maailmalla.
– Maailmanhistoria on osoittanut, että kuolevan ja syntyvän järjestelmän välissä on aikaa hirviöiden syntymiselle, Heinonen sanoi.
Yksi Sitran tuoreen raportin tutkijoista, Elina Kiiski-Kataja, korosti tilaisuudessa kuitenkin uuden ja vanhan murroksessa olevan tilaa myös toimia.
Sitran raportin mukaan nyt olisi oiva hetki Suomelle sopia uusi yhteiskuntasopimus, jossa kuvataan, millä ehdoilla ihmiset elävät yhdessä ja jakavat vallan, vastuun ja oikeudet yhteiskunnassa.
Aiemmin Suomi on toiminut Sitran mukaan pitkälti konsensusvetoisen, pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaisesti.
Uuden yhteiskuntasopimuksen tulee Sitran ennakoinnin johtavan asiantuntijan Mikko Dufvan mukaan olla innostava lupaus tulevaisuudesta.
– Se voi pohjautua esimerkiksi uudistuvaan demokratiaan, luonnon elinvoiman lisäämiseen, teknologian rohkeaan ja kestävään käyttöön, hyvinvointivaltion uudistamisen sekä näkemykselliseen maahanmuuton malliin, hän sanoo tiedotteessa.
Sitran raportissa myös tekoälyn nykyisen kehityksen kuvataan mullistavan yhteiskunnan perustaa.
Tekoälyn osalta keskeinen kysymys on Sitran raportin mukaan se, kenellä on valta päättää, kuinka ja miten tekoälyä kehitetään ja käytetään.
Tekoälyn käytön yleistyessä niin koulutus, osaaminen kuin ihmisen tekemä työ ovat murroksessa internetin syntymiseen verrattavalla tavalla, Sitran raportissa kuvataan.
Tekoälyn vastuullinen kehittäminen luo yhteiskunnalle kuitenkin Sitran mukaan myös mahdollisuuksia.
Demokratiaa haastavat tulevaisuudessa edelleen luottamuksen rapautuminen, populistinen vallankäyttö, matala osallistuminen sekä kaoottinen informaatioympäristö, jossa tiedon luetettavuudesta ei voi olla varma.
Tulevaisuudessa Suomen on myös osattava huomioida Sitran mukaan väestöön liittyvät muutokset.
Suomen syntyvyys on ollut pitkään laskussa, ja väestönkasvu on tullut pitkälti maahanmuutosta. Tämä tarkoittaa, että maamme väestö muuttuu ikääntyneemmäksi ja monikulttuurisemmaksi.
Sitra ennustaakin tulevaisuudessa alueiden, sukupolvien ja kulttuurien eriytymisen kasvavan.
Lisäksi vihreä siirtymä on tulevaisuudessa Sitran raportin mukaan globaalin populismin paineessa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditun 1,5 asteen pysyvän lämpenemisen pysäyttäminen vaikuttaa yhä epätodennäköisemmältä, eikä tiukkoja poliittisia päätöksiä asian suhteen ole saatu tehtyä.
Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin vuosi. Tuolloin maailman keskilämpötilan nousu ylitti jo ilmastonmuutoksen kannalta kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan.