Koillisväylältä tulevat laivat tuskin pysähtyvät Jäämeren satamiin – syö pohjaa Jäämeren radalta

Koillisväylältä tulevat laivat pysähtyvät tuskin Jäämeren satamiin, koska tavaroiden vienti Länsi- ja Keski-Eurooppaan on halvempaa laivoilla kuin junilla, arvioi Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari.

– Laivat voivat saman tien ajaa suoraan Rotterdamiin tai Hampuriin, Huovari perustelee.

Suunniteltu Jäämeren rata on näin ollen huteralla pohjalla. Radan tarkoitus olisi tuoda tavaraa Jäämereltä etelään Helsingin ja Tallinnan väliseen rautatietunneliin, josta kuljetukset jatkaisivat Keski-Eurooppaan.

Liikennetekniikan professori ja suunnittelutoimisto WSP Finlandin johtaja Jorma Mäntynen on samaa mieltä. Hänen mukaansa järjetöntä olisi myös se, että tavaraa kulkisi Jäämeren satamista rataa pitkin Perämeren satamiin.

– Ei ole mieltä napata joitakin virtoja sieltä (Jäämereltä) ja tuoda junalla johonkin ja viedä ne Itämerta pitkin Tanskan salmiin, Mäntynen arvioi.

Hän näkee kuitenkin Jäämeren radassa järkeä, jos tavaravirtoihin liittyy jatkojalostusta. Pohjoisessa on muun muassa runsaasti kaivosteollisuutta.

– Jos Suomi pystyy jatkojalostuksella ottamaan lisäarvoa tavaravirroista tavalla tai toisella, lähtevät ne täältä sinne tai sieltä tänne, niin silloin siinä on järkeä, Mäntynen sanoo.

Hänen mukaansa erityisen kiinnostavaa on, minkälaista jatkojalostusta Suomessa voi kehittyä Aasian suunnalta tuleville tavaravirroille.

Jäämeren rata on suurhanke. Tällä hetkellä vahvimmilla on linjaus Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Vaihtoehtoja on useita. Liikenne radalla voisi alkaa vuonna 2030.

Rovaniemen ja Kirkkoniemen välisen radan kustannusarvio on 2,9 miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi 2 miljardia euroa. Kustannukset olisivat lähes samat kuin Suomen liikenneväylien korjausvelka 10 vuodelle jaksotettuna.