KKO: Viestikoekeskus-tutkinnassa lähdesuojaan vedonneella toimittajalla ei ollut oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin
Viestikoekeskus-tutkinnassa lähdesuojaan vedonneella Helsingin Sanomien toimittajalla ei ollut oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin, korkein oikeus (KKO) linjasi keskiviikkona. Ennakkopäätöksessään KKO katsoi, että kysymykset eivät koskeneet lähdesuojan tai anonyymin ilmaisun oikeuden piiriin kuuluvia seikkoja.
Keskusrikospoliisi (KRP) kuuli toimittajaa todistajana esitutkinnassa, jossa tutkittiin epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista liittyen Helsingin Sanomissa julkaistuun, Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleeseen artikkeliin. Joulukuussa 2017 julkaistussa artikkelissa kerrottiin salaisen keskuksen toiminnasta, ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja.
Toimittaja kieltäytyi vastaamasta osaan poliisin kysymyksistä vedoten toimittajan lähdesuojaan ja anonyymin ilmaisun oikeuteen. Tutkinnanjohtaja vei asian Helsingin käräjäoikeuteen, joka velvoitti toimittajan vastaamaan kysymyksiin. Yhden kysymyksen osalta käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että toimittaja voisi kysymykseen vastaamalla saattaa itsensä syytteen vaaraan, minkä vuoksi toimittajalla oli oikeus olla vastaamatta kysymykseen.
Toimittaja valitti käräjäoikeuden ratkaisusta KKO:hon. KKO:n mukaan anonyymin ilmaisun oikeus ei soveltunut tapaukseen. Kysymyksiin vastaaminen ei myöskään voisi johtaa tutkinnan kohteena olevien artikkelien tietolähteen paljastumiseen, KKO katsoi.
– Kysymykset eivät siten koskeneet lähdesuojan piiriin kuuluvia seikkoja, eikä toimittajalla ollut oikeutta olla vastaamatta kysymyksiin. KKO palautti asian käräjäoikeuteen toimittajan kuulemista varten, oikeus kertoi.
KRP kertoi joulukuussa, että turvallisuussalaisuuden paljastamista koskeva esitutkinta oli valmistunut. Juttu siirtyi syyteharkintaan viiden Helsingin Sanomien työntekijän osalta.