KKO tuomitsi valtakunnansyyttäjä Nissisen tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon

Oikeus ei pitänyt uskottavana, ettei Nissinen olisi tiennyt veljensä asemaa firmassa, josta koulutushankinnat tehtiin
Syyttäjälaitos

Korkein oikeus (KKO) on tuominnut valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon, josta hänelle tulee maksettavaa 1 720 euroa.

Oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli enemmistöosakkaana ja hallituksen puheenjohtajana tai hallituksen jäsenenä.

Yrityksestä ostettiin syyttäjän mukaan noina vuosina johtamisvalmennusta Itä-Suomen syyttäjänvirastolle ja Valtakunnansyyttäjänvirastolle runsaalla 30 000 eurolla.

Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että syyteoikeus oli vanhentunut Itä-Suomen syyttäjänviraston hankintojen osalta.

Oikeuden mukaan edes syytteessä ei väitetty, että hankinnoista olisi aiheutunut erityistä hyötyä Nissisen veljelle, eikä Nissisen tarkoitus ollut oikeuden mukaan epäasiallisesti suosia veljensä firmaa.

Nissisen olisi kuitenkin asemansa takia pitänyt ymmärtää olevansa esteellinen, ja oikeus totesi, että kyse on tahallisesta teosta.

Nissinen myönsi oikeudessa tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen, mutta kielsi tahallisuuden.

Hän ei kertomansa mukaan ymmärtänyt olleensa esteellinen. Nissinen kertoi oikeudelle, ettei hänellä ollut ennen esitutkintaa tarkkaa tietoa veljensä asemasta. KKO ei pitänyt tätä uskottavana.

– Kun hankinta-asioiden osapuolena on ollut yhtiö, johon Nissisen veljellä on ollut syytteessä tarkoitettu yhteys, Nissisen on täytynyt käsittää, että hän on ollut esteellinen osallistumaan yhtiötä koskeneiden asioiden käsittelyyn, tuomiossa perustellaan.

Korkein oikeus katsoi, että tekoa ei voitu pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon muun muassa valtakunnansyyttäjän asema ja tehtävät ja ylimmän syyttäjän oman toiminnan vaikutus koko syyttäjälaitoksen toimintaan.

Syyttäjä vaati Nissiselle rangaistusta teoista vuosilta 2007–2017.

Nissinen katsoi, että syyteoikeus on vanhentunut niiden tekojen osalta, jotka olivat ennen 5. syyskuuta 2012. Virkarikoksen vanhenemisaika on viisi vuotta.

Syyttäjän mukaan teot muodostivat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Hän katsoi, ettei syyteoikeus ollut näin vanhentunut miltään osalta.

Syyttäjän mukaan hankinnat muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden niiden samankaltaisuuden ja yhteisen motivaatiotaustan takia.

Vaikka Nissinen oli aloitteellinen koulutushankinnoissa molemmissa virastoissa, oikeuden mukaan Nissisen teoilla ei ollut yhtenäistä rikollista motivaatiota.

KKO katsoi, että kyse oli yhdestä kokonaisuudesta vain Valtakunnansyyttäjänviraston hankintojen osalta.

Nissinen jäi itse hakemalleen virkavapaalle maaliskuussa esitutkinnan alettua.

Elokuun lopussa oikeusministeriö pidätti hänet virasta. Syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen vaatii Nissiselle vähintään 60:tä päiväsakkoa, mutta ei tämän erottamista.

KKO:n viestinnän mukaan tällaisissa tapauksissa tuomioistuimen päätöksistä ei ole varsinaista valittamisoikeutta. Mahdollisesta tuomion virheestä voi kuitenkin esimerkiksi kannella tai hakea tuomion purkua edelleen KKO:sta erityisellä perusteella.