Kirsi Henrikssonilla on näköalapaikka Afrikan muuttoliikkeeseen

Köyhyyskö on se perussyy, joka ajaa ihmisiä Afrikasta vaikealle matkalle kohti Eurooppaa? Kirsi Henriksson vastaa ensin myöntävästi, mutta tarkentaa heti perään kyseen olevan paremminkin epätasa-arvosta.

– Että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin. Se on se, joka puuttuu, Henriksson sanoo.

Mahdollisuuksia elämänsä kehittämiseen kaipaavat Afrikassa erityisesti nuoret ja he, joilla on jo hiukan rahaa tai koulutusta.

– Kaikkien köyhimmät eivät koskaan pääse lähtemään ja kaikkien köyhimpiä siellä on entinen, Henriksson muistuttaa.

Henriksson ryhtyy syyskuun alusta johtamaan EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiota Nigerissä.

Hän siirtyy tehtävään vastaavasta operaatiosta naapurimaasta Malista. Molemmat ovat tärkeitä kauttakulkumaita reiteillä eteläisemmästä Afrikasta pohjoisrannikolle Libyaan tai Algeriaan.

Nigerissä operaation keskeinen tehtävä on kouluttaa maan turvallisuusviranomaisia terrorismin vastaisissa toimissa ja poliisityössä. Sittemmin mukaan on tullut myös Eurooppaa kiinnostava muuttoliikkeen seuranta.

Sekä EU:ta että paikallisia viranomaisia kiinnostaa rajojen parempi valvonta ase- ja ihmiskaupan paremmaksi kontrolloimiseksi. Se on kuitenkin vaikeaa monta kertaa Suomen kokoisissa maissa ja alueilla, joissa rajoja ei virallisten ylityspaikkojen ulkopuolella käytännössä ole.

– Eihän me voida sitä muuttoliikettä pysäyttää mutta voidaan tarkkailla ja kitkeä lieveilmiöitä kouluttamalla paikallisia, Henriksson kuvaa työtään.

Hänen mukaansa EU-operaation asiantuntijat voivat välittää paikallisille tietotaitoa, mutta halukkuus kontrollin parantamiseen täytyy tulla heiltä itseltään. Se taas ei ole itsestään selvää, sillä ihmisten lähteminen on köyhälle maalle myös mahdollisuus. Välimeren yli hengissä selvinneiltä kun alkaa enemmin tai myöhemmin virrata tuloja sukulaisille kotimaahan.

Euroopan vetovoima ei ole Henrikssonin mukaan Afrikassa hiipunut, vaikka nuorilla on kyllä tietoa matkan vaaroista ja kustannuksista.

– Suurin yllätys on varmaan se, ettei elämä Euroopassa olekaan niin helppoa, Henriksson arvelee.

Toisaalta sosiaalinen media ja sukulaissuhteet luovat valmiiksi verkoston, johon ranskankielisestä Länsi-Afrikasta tulijan on esimerkiksi Ranskassa helppo sujahtaa – toisin kuin jossakin Suomessa.

Henriksson on virkavapaalla Kuopiossa toimivan Kriisinhallintakeskuksen kehittämispäällikön pestiltä. Kolme vuotta Afrikassa ovat tehneet vaikutuksen ja saivat suostumaan uuteen työtarjoukseen, vaikka Suomeen oli tarkoitus jo palata.

– Afrikka menee ihon alle, kyllä minä olen siihen hurahtanut täysin. Ihmiset on valtavan ystävällisiä. Jotenkin elämä vain on iloisempaa.